Miten paljon raskasmetalleista karkaa ympäristöön?

Tämän päivän blogissa kyselen kyllästetyn puun raskasmetallipitoisuuksia

YVA selostuksen tulisi osata vastata näihin kysymyksiin. On tiedettävä, mihin määriin perustuu suodattamisessa saavutettava vaikkapa 90 % savukaasujen puhdistuminen. Miten paljon on 10% tai vaikka vain 1%, joka savukaasujen mukana pääsee karkuun. Ei suhdelukuja voida laskea, ellei poltettavan materiaalin tarkkaa raskasmetallipitoisuutta tiedetä.

Puunpoltto Suomessa kait osataan. Hankkeen vaikutusten kannalta oleellisinta on se, että käytettävä puu ei ole puhdasta polttopuuta.

Miten käsitellyn puun raskasmetallivirrat, haitalliset aineet ja PAH- yhdisteet analysoidaan ja lasketaan. Mitä analyysimenetelmää käytetään? Mikä taho tutkii?

Puuta on käsitelty Suomessa 1930- luvulta saakka. 1980- luvulta alkaen ovat puhaltaneet vihreämmät tuulet ja puunkäsittelyaineetkin ovat joutuneet tarkkailuun. Vasta 90- luvulla tarkempaan syyniin. Ei voida kuitenkaan sanoa, että koko keräysjäte olisi homogeenista käytettyjen aineiden osalta. CCA- aineiden tai kreosiitin määrä eri-ikäisissä keräysmateriaaleissa todennäköisesti vaihtelee kulloinkin voimassa olleiden ohjeiden ja käsittelytavan mukaisesti.

Tunnetaanko kestopuumurskeen raskasmetallipitoisuus ja analysoidaanko sitä, vai käytetäänkö raskasmetallivirran tarkkailussa jotakin Mutu- menetelmää? Miten paljon 30 000 kuutiometriä kyllästettyä puuta sisältää raskasmetalleja? Miten paljon raskasmetalleista jää tuhkaan ja suodattimiin vuositasolla?

Metallithan ovat alkuaineita, eivätkä häviä ja muodostavat merkittävän epäorgaanisten saasteiden luokan.Toisin sanoen jätteenpoltossa metallit eivät häviä, tai niiden ei ainakaan pitäisi hävitä!

Jos ja kun raskasmetallit muuttavat olomuotoaan, onko prosessi tiedossa ja hallussa?

Päästömäärän mukaisessa järjestyksessä Suomessa joutuu eniten ilmaan sinkkiä, lyijyä, kromia, nikkeliä ja kuparia. Arseeni on erittäin ongelmallinen, koska se höyrystyy helposti.

CCA käsitellyssä puussa arseenipentaoksidi, arseenitrioksidi ja kromitrioksidi ovat vaarallisten aineiden luettelossa luokiteltu ryhmään 1 kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Käsittelyssä hieman alle 20% kromista pysyy vaarallisimmassa muodossaan kuusiarvoisena, muun osan pelkistyessä kolmiarvoiseksi. Suurissa määrissä kuparikin on myrkky sekä ihmisille että kasveille. Kaikki nämä aineet ovat myrkyllisiä sekä maa- että vesiekosysteemeissä. Ne ovat myös biokertyviä.

Kreosiitti sisältää yli 30 erilaista polysyklistä aromaattista hiilivetyä (PAH ) ja sen kokonais- PAH- pitoisuus voi olla 85%. PAH- yhdisteistä osa on karsinogeenisiä ja tai genotoksisia. Kreosiitti aiheuttaa syöpää, saattaa vahingoittaa perimää ja on lisääntymiselle vaarallinen aine.

Miten polttotapahtuma vaikuttaa näihin aineisiin ja mitkä ovat polton jälkeiset kemialliset reaktiot? Miten huomioidaan materiaalista johtuva näiden aineiden suuri kertymä ? Millä keinoilla raskasmetallivirtaa tarkkaillaan?

Yvaselostuksessa näihin kysymyksiin saataneen vastaus, jos ympäristökeskuksen yhteysviranomainen osaa/katsoo aiheelliseksi näitä tietoja konsultilta pyytää. Mielenkiintoista... Painetta siis siihen suuntaan!