Hyvät kolholaiset!

YVA- leikki on siirretty leikittäväksi teidän kotiseudullenne, sillä kyllästetyn puun polttolaitosta kaavaillaan Vilppulan Kolhoon. Hankkeessa ovat mukana Leppäkosken Sähkö ja Demolite Oy, jotka suunnittelivat vastaavaa laitosta aiemmin Parkanoon. Hanke kuitenkin kariutui asukkaiden vastustukseen.

Parkanossa käydyssä prosessissa tiiviisti mukana olleena uskallan ohjeistaa teitä. Jos hanke on mielestänne arveluttava, älkää luottako YVA- ja SOVA- lakien soveltamiseen. YVAt ja SOVAt ovat näennäispäätöksentekoa pahimillaan. Äärettömän tärkeätä on taistella asia kotikentällä selväksi. Se on ainoa tae siitä, että asukkaiden ääni todella kuullaan. Selkeä ”ei” paikallisessa päätöksenteossa on ainoa oikea vaikuttamisentapa. Muuten juna kulkee…

YVA-prosessin alkuperäinen tarkoitus on hämärtynyt ja prosessi toimii lähinnä laillistettuna viherpesuna ja hankkeen ensisijaisena markkinointiväylänä.
DL Power ja Leppäkosken Sähkö näyttävätkin nyt satsanneen nimenomaan markkinoinnin suuntaan Parkanon kokemusten opettamana.
Tiedostussihteeriksi on palkattu entinen paikallislehden päätoimittaja ja hiljattain lopetetun ilmaisjakelulehden Kolmosväylän päätoimittaja Tarja Lappalainen. Tämä keskustapuoluetta lähellä oleva tiedottamisen ammattilainen tosin neuvoi liian myöhään paikallista eduskuntavaaliehdokasta luopumaan Parkanon Voiman hankkeesta, mikä varmasti kaatoi ehdokkaan kolmannen yrityksen päästä kansan etuja valvomaan.Tiedottamiseen ja markkinointiin sijoittamisen tilalta yhtiöiden olisi kuitenkin pitänyt sijoittaa tutkimukseen ja tekniikkaan, mutta silloin summat olisivatkin jotain aivan muuta kuin tiedotussihteerin palkkiot.

YVA-menettelyssä hyvänä tarkoituksena on vuorovaikutuksen luominen hankkeesta vastaavan ja osallisten välille, mutta vuorovaikutuksella ei valitettavasti tule olemaan vaikutusta lopputulokseen ja vuorovaikutuksen laatu tullaan arvioimaan vain hankevastaavan näkökulmasta. Menettely tukee kestämätöntä yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten tarkastelua laajempien kokonaisuuksien tarkastelemisen sijaan. Niin Kolhon kuin Parkanonkaan tapauksessa kestopuun käsittelyä ei kukaan Suomessa tutki kokonaisvaltaisesti kierrätys, uudellenkäyttö ja tuhkat mukaan lukien nimenomaan ympäristön turvallisuuteen ja kestävään kehitykseeen painottuen. Voimalaitoshankkeen todelliset tarkastelut ovat taloudellisia ja voitontavoittelun maksimointia ja ympäristövaikutusten arviointi laki- ja asetustekstien toistoa ja ympäripyöreätä ja vailla konkretiaa olevaa sananpyöritystä.

Ympäristövaikutusten arvioinnista on tullut leikki joka on vain leikittävä, ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia, mikä on kaikille osapuolille erittäin turhauttavaa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulos on jo ennalta kaikkien tiedossa, sillä yhtään hanketta ei Suomessa toistaiseksi ole YVA-menettelyn seurauksena jätetty toteuttamatta.

Parkanon Voimalaitoksen YVA-selostuksen lausunnossa ympäristöviranomainen toteaa:
"Yhteysviranomainen hyväksyy esitetyn arviointiselostuksen riittäväksi ottaen huomioon hankkeen suunnitteluvaiheen ja siihen liittyvät epävarmuudet. Yhteysviranomainen ei voi arviointiselostuksen perusteella ottaa kantaa hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen, joka on suoraan sidoksissa epävarmuuksiin ja niiden ratkaisuun jatkosuunnittelussa.”

Uskomattomia lauseita!
Hyväksyy, vaikka suunnitteluvaiheessa kaikki on epävarmaa….
Ei ota kantaa toteuttamiskelpoisuuteen, koska on epävarmaa…
Ei ota kantaa siihen miten, epävarmuuksia tulisi ratkoa…
Ei ota kantaa, mitkä lisäselvitykset olisi ehdottomasti tehtävä…
Hyväksyy, vaikka luvalliset kokeet saattaisivat olla tarpeen…
Hyväksyy, vaikka ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat arvailujen varassa….

Vaikka lausunnossa on esitetty lisäselvitystarpeita, todetaan arviointimenettely päättyneeksi.
Yhtiön harkintaan jää, millä tarkkuudella katsoo aiheelliseksi yhteysviranomaisen suosituksiin vastata.

Parkanossa käydyssä prosessissa aivan oma lukunsa on se, että YVAprosessin määräaikojen päättymisen jälkeen yhtiö on kyennyt toimittamaan VTT:n lausunnon ympäristöviranomaiselle. Näitä luottamuksellisia VTT:n lausuntoja pyöri puheissa toki prosessin aikanakin, mutta julkiseksi niitä ei ole saatu millään. VTT ei ole riippumaton valtion tutkimuslaitos. Sekin on mitä suurimmassa määrin sidoksissa yritysmaailmaan tutkimusrahoituksen saamiseksi. Kun VTT nyt lausunnossaan toteaa, että kalsiumhydroksidilla saadaan kaikki karkaava arseeni sidotuksi hiukkasmuotoon, olisi mielenkiintoista tietää, missä asiaa on todella täydessä mittakaavassa tutkittu ja millaisia määriä ko ainetta tulee käyttää. Käsittämätöntä on edelleen se, ettei muualla Euroopassa tällaista edes ole ajateltu kokeilla

Parkanolaisten mielestä yhteysviranomaisen olisi pitänyt uskaltaa tunnustaa, että YVA-selostus oli riittämätön.Tässä lainaan Ismo Pölösen/ Joensuun yliopisto/Oikeustieteiden laitos valtakunnallisille YVA-päiville
16.-17.3.2005 laatimaa artikkelia " YVA:n riittävyys YVAL:n ja KHO:n päätösten valossa"

”Keskeisten selvitysten toimittaminen vasta arviointimenettelyn päättymisen jälkeen on selvitysten laadun valvonnan ja kansalaisten tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien kannalta ongelmallista. Menettelyn vaikuttavuuden kannalta onkin keskeistä, että yhteysviranomaiset tunnistavat sen rajan, jolloin YVA:aa ei voida enää päättää pitämällä sitä riittävänä ja edellyttämällä samalla hankkeen ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisen tunnistamisen ja vaihtoehtovertailun tulosten kannalta merkityksellisiä lisäselvityksiä, joiden toimittamisen viivästymiseen ei ole hyväksyttävää perusteita.”

Joka tapauksessa YVA-selostuksesta annetussa lausunnossa esiin nostetut asiat nostetaan uudelleen tarkasteluun ympäristölupavaiheessa, johon koko YVA-prosessi tähtää. Osallisten kannalta olisi melkeinpä samantekevää jättää koko YVA-leikki väliin ja edetä suoraan ympäristölupamenettelyyn, jossa ratkaisu hankkeen toteutuksesta tehdään: lupa joko annetaan tai ei.

YVA-menettelyn ainoaksi plus asiaksi jää, että puskasta tällaisia hankkeita ei päästä paikkakunnalle tuomaan.

Älkää luottako systeemiin, opiskelkaa, tutkikaa ja ajatelkaa omin aivoin!

Yhteysviranomaisen lausunto

Mielipiteitä kirjoittamaan!

Mielipidelomakkeen täyttämisen avuksi:

• Lomake 1 (tyhjä)
• Lomake 2 (oman työn avuksi)
• Lomake 3 (oman työn avuksi)
• Pirkanmaan ympäristökeskukselle / AP
  
• Kansalaisen tietokortti
• Sika säkissä!

Lisää tulossa!

Osallistu ja vaikuta ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA)

MIKÄ YVA ON?

YVA on lakisääteinen menettely, jossa arvioidaan todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavan hankkeen - esimerkiksi moottoritien tai voimalaitoksen - toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Menettelyssä ei kuitenkaan tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.

Arvioinnista vastaa hankkeen toteuttaja, hankkeesta vastaava, joka tässä tapauksessa on Parkanon Voima.
Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomainen, joka on alueellinen ympäristökeskus.
YVAan saavat osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa.

Arviointiselostus ja siitä kuuleminen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään selvitetyt hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset siten, että vaihtoehtoja voi vertailla keskenään. Arviointiselostuksessa esitetään myös haitallisten vaikutusten torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Yhteysviranomainen tiedottaa arviointiselostuksesta ja varaa eri tahoille mahdollisuuden kannanottojen esittämiseen. Tämä tapahtuu kuuluttamalla vastaavalla tavalla kuin arviointiohjelmastakin. Sinulla on mahdollisuus ottaa kantaa arvioinnin riittävyyteen ja asianmukaisuuteen toimittamalla kannanottosi yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuun päivämäärään mennessä-käytännössä tammikuun 2007 aikana.
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausunnossa esitetään myös yhteenveto muiden kannanotoista.
Arviointimenettelyn päättyminen. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muiden kannanotot hankkeesta vastaavalle. Lausunto toimitetaan samalla tiedoksi hanketta myöhemmin käsitteleville viranomaisille. Näin myös sinun kannanottosi tulee kaikkien niiden käyttöön, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen tarvittavien lupien tai päätösten käsittelyyn.

OSALLISTUMISVINKKEJÄ

Esitä kannanottosi kirjallisesti ja toimita se yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kannanotto voidaan laatia vapaamuotoisesti. Mitä selkeämpi ja perustellumpi kannanottosi on, sitä todennäköisemmin siinä esitetyt asiat otetaan huomioon.

Kannanotosta tulisi löytyä ainakin seuraavat asiat:

• se tulee osoittaayhteysviranomaisena toimivalle alueelliselle ympäristökeskukselle
  
  • siitä tulee käydä ilmi minkä hankkeen YVAa se koskee
  • mitä esitetään ja miten esityksiä perustellaan
  • kannanoton laatija, hänen yhteystietonsa sekä laatimisajankohta

• Mielipidelomake, jota on hyvä käyttää

Usein arviointiohjelmia ja -selostuksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Parkanon Voima on pitänyt selostuksesta yhden lakisääteisen tilaisuuden 12.12.2006 Käenkoskella

Muista, että mitä aikaisemmassa vaiheessa osallistuit menettelyyn, sen parempia ovat mahdollisuutesi vaikuttaa. Jos osallistuit jo arviointiohjelman arviointiin, voit nyt arvioida, miten esittämäsi asiat on otettu huomioon selostuksessa. Älä jätä asiaa siis kesken! Kantaaottamattomuus voidaan tulkita selostuksen hyväksi.

Arviointiohjelmasta annettuun ympäristökeskuksen lausuntoon kannataa tutustua. Tästä linkki. Lausuntoon on referoitu myös eri tahojen pyytämiä tarkennuksia. Varmista, ettei mitään mielestäsi asiaankuuluvaa muuta hankevaihtoehtoa ole suljettu pois ilman pitäviä perusteluja. Tällainen muu hankevaihtoehto olisi esimerkiksi biopolttoainetta kokonaan käyttävä laitos. Varmista, että tärkeinä pitämäsi vaikutukset ovat mukana arvioinnissa. Voit myös esittää arviointia siitä, miten osallistuminen menettelyn aikana oli järjestetty ja ovatko esiin tulleet mielipiteet tulleet kirjatuiksi selostukseen ja onko niillä ollut vaikuttavuutta.

Myös arviointiselostukseen kannattaa tutustua perusteellisesti.

• Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kansilehti.pdf (1279 Kb)

• Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä.pdf (3800 Kb)

• Ympäristövaikutusten arviointiselostus osa 1.pdf (3042 Kb)

• Ympäristövaikutusten arviointiselostus. osa 2.pdf (4417 Kb)

Arviointiselostuksessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Onko arviointi toteutettu siten, kuin arviointiohjelmassa luvattiin? Onko yhteysviranomaisen ja muiden tahojen kannanotot otettu huomioon?

• Onko vaihtoehdot ja niiden vaikutukset selvitetty kattavasti ja tasapuolisesti?

• Onko vaihtoehtojen vertailu ja johtopäätökset vaihtoehdoista esitetty oikein ja tasapuolisesti?

• Onko arviointiselostus selkeä, ymmärrettävä ja havainnollinen?

Kannanoton laatiminen on helpompaa, jos saat hankittua arviointiohjelman ja -selostuksen itsellesi. Kuulutuksista näet, missä arviointiohjelma ja -selostus ovat nähtävillä tutustumista varten.
Yhteysviranomaisen lausuntoihin voit tutustua alueellisen ympäristökeskuksen verkkosivuilla.

PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKU

Ympäristöön vaikuttavan hankkeen toteuttamiseen tarvitaan yleensä yksi tai useampi viranomaisen myöntämä lupa tai siihen rinnastettava muu päätös. Lupia ovat esimerkiksi ympäristölupa ja rakennuslupa.

Lupaviranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

Koska YVAssa ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, ei siihen myöskään liity valitusoikeutta. Hanketta koskevissa muissa laeissa (esimerkiksi ympäristönsuojelulaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa) säädetään asianosaisen oikeudesta valittaa. Asianosainen voi valituksessaan vedota tarvittaessa myös siihen, ettei YVAa ole suoritettu tai se on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti.

Jos haluat vaikuttaa tehokkaasti, sinun kannattaa osallistua myös lupamenettelyihin!

LISÄTIETOJA

Ks. www.ymparisto.fi/yva tukiaineisto . Sivuilta on linkki YVA-viranomaiset ja niiden tehtävät-sivulle ja edelleen YVA-viranomaisten yhteystietoihin.Ympäristövaikutusten arviontia koskeva lainsäädäntö sivulta on linkki lakiin (468/1994) ja asetukseen (713/2006).

Pitkästä aikaa!

Tervehdys teille, jotka näillä sivuilla piipahdatte silloin tällöin.

Parkanon Voiman hanke on edennyt YVA-selostuksen kommentointivaiheeseen. Mielipiteet tulee käytännössä lausua tämän kuun aikana.

Lakkasin kesällä jossain vaiheessa julkaisemasta kirjoituksiani täällä, sillä en halunnut enää poimia tietoa Parkanon Voiman tarpeisiin. Olemme kansalaisina tehneet valtavan selvitystyön omaa aikaamme ja jopa omia varojamme uhraten. YVA lainsäädäntö ei tunnu toimivan tällaisissa asioissa. Kansalaisten harteille jää liian suuri taakka osoittaa hankkeen puutteita tai jopa suoranaista mielettömyyttä. Tämän pitäisi olla osa viranomaistyötä. Jos ympäristökeskuksen rooliksi jää koota mielipiteet ja esittää niistä yhteenveto, se ei ole riittävää. Juna tuntuu kulkevan nyt tätä rataa, mutta ympäristölupamenettely alkaa sitten aikanaan uuden vaiheen. Varmaa on, että valitusoikeutta tullaan käyttämään ja jos ei muuta niin ainakin hanketta onnistutaan pitkittämään. Ehtineehän sinäkin aikana jotain teknistäkin edistystä tapahtua. Toivoa sopii myös, että asennemuutosta ja jopa lainsäädännöllisiä tarkistuksia.

Laitan tänne lähipäivinä runkoa YVA selostuksen tarkastelua varten. Toivottavasti siitä on apua kaikille teille, jotka mietitte, miten päästä mielipidekirjoituksessa alkuun.

Klikkailkaa siis tänne!

Tapaamisiin!

Kestopuupäitä ja kalavaleita !

Maaperä, vesi ja ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. Kaikille toimenpiteille, jotka voisivat muuttaa tai pilata niitä, tarvitaan lupa. Päätösasiakirjat ovat julkisia ja kaikkien saatavissa.

Paikallislehden Näpyt-palstalle kommentoineiden ja parin ulkopaikkakuntalaisen kirjoittajan mukaan mielipidekirjoituksia on vaivannut oikean tiedon puute. Toistaiseksi riittävällä lahonsuojauksella toimivalla kapasiteetillani ja julkisuuslain suomilla kansalaisoikeuksilla sekä Århusin sopimukseen perustuvilla mahdollisuuksillani olen selvittänyt Parkanon Voimalaitokseen liittyvän hankkeen historiaa ja kerännyt tietoa hankkeeseen vaikuttavista tekijöistä.

Tosin lehdessä on mielestäni tähän astikin ollut vastaanottavaiselle lukijalle tarjolla selkeitä faktoja. Fiktiivisiä selityksiä ja leimaavia heittoja on voinut lukea niistä lyhyistä, perustelemattomista ja nimettömistä kommenteista, joista on saatu myös otsikko tälle kirjoitukselle. Tosiasioiden omaksuminen kun vaatisi kyllä hiukan harrastuneisuuttakin asiaan.

Soitto Enprimaan- Parkanon Voiman ympäristökonsulttina toimivaan yritykseen- selvitti, että ympäristöselostus ei ole kesän aikana edennyt ainakaan Enpriman toimesta. Alkuperäinen aikataulutus, jonka mukaan asia olisi jo liki ympäristölupamenettelyssä, on osoittautunut aivan liian optimistiseksi myös yhtiön kannalta. Vai onko kysymys siitä, että annetaan ajan kulua, jotta saadaan tulevat eduskuntavaalit ohi, vaalirahoitus hoidettua ja kunniamerkit ja arvonimet jaettua?

Vai luotetaanko, että asia hautautuu Parkanossa hätään lomautusten, veronkorotusten ja terveyspalvelujen heikkenemisen vuoksi?

Ainakin ajan kulumisen myötä moni jo tälläkin palstalla käsitelty perusasia on unohtunut niiltä, jotka peräävät perusteluja CCA-puun polton vastustamiselle. Kertaus on opintojen äiti tässäkin tapauksessa! Tarpeen mukaan asioita nostetaan kyllä uudelleen esiin.

Mutta nyt muutakin tietoa.

Suomessa on tehty kuusi kontrolloitua CCA-puun polttokoetta: 1993 Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n kuparisulatossa Harjavallassa, 1994 VTT Energian toimesta Jalasjärven Lämpö Oy:n kaasunpolttolaitoksella ja 1995 samassa paikassa, jolloin tuhkaa kuljetettiin Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n prosessoitavaksi, samoin kuin vuonna 1998. Viides polttokoe tehtiin Virroilla marraskuussa 2000. Viimeisin polttokoe on tehty Ekokemin toimesta 2005. Kestopuuta näissä kokeissa poltettiin- 93 20 m3, - 94 76 m3, -95 196 m3, -98 268 m3 ja vuonna 2000 200 m3. Kokeet kestivät muutaman päivän. Ongelmajätteenpolttolaitos Ekokemille annettiin 2005 mahdollisuus polttaa enintään 6500 m3 kuukaudessa. Jotta mittakaava selkiytyisi todettakoon, että Parkanossa kestopuuta poltettaisiin 120 000-170 000 m3 ( 35 000- 50 000 tonnia )vuodessa.

Vuosien 2000-2005 välisistä koepoltoista ei allekirjoittaneella ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Ympäristölupia niille ei ole tähän asti saamieni tietojen mukaan ainakaan myönnetty. Kiinnostavaa onkin, löytyykö lopulta sellaisia!

Vuoteen 2000 mennessä kävi selväksi, että metallien kierrätys ei onnistu, eikä nykyinen Boliden (ent. Outokumpu Oy Harjavalta) ole asiasta kiinnostunut. Kierrätys ei ollut taloudellisesti kannattavaa ja muodosti prosessiin ongelmia. Vuoden 2000 Virtain polttokokeiden tulokset ovat äärimmäisen kiinnostavia. Toisin kuin kokeelle ympäristölupaa haettaessa esitettiin, arseenipäästöjä syntyi arveltua enemmän, arseenin tasetta ei saatu mittauksissa suljettua ja ympäristöön ajautuneet päästöt olivat niin suuret, että silloinen uusi direktiivi tuli mennen tullen ylitettyä. Koe keskeytettiinkin kannattamattomana. Kaikissa edellä mainituissa polttokokeissa suodatuksessa on käytetty myös märkäpesureita, jolloin savukaasujen lisäksi suuri osa arseenista on tuhkan ja kuonan lisäksi päätynyt myös jäteveteen. Virtain polttokokeiden loppupäätelmissä huolta kannetaankin niistä polttomenetelmistä, joissa suurin osa arseenista on lentotuhkassa ja kaasufaasissa eikä jää kattilaan. Kestopuun polttoon keväällä 2006 luvan saaneella Ekokemillä on monivaiheinen kaasunpuhdistusjärjestelmä, joka on uusittu 2002. Lisäksi siellä kaasut laimennetaan muun savukaasupäästön sekaan…

Virtain polttokokeen jatkosuunnitelmissa hahmoteltiin vielä mahdollisuutta metallurgiseen prosessiin kierrättämiseen, joka nyttemmin on siis osoittautunut kannattamattomaksi. Selkeänä vaihtoehtona pidettiin myös uutta termistä järjestelmää, joka ei perustuisi energian tuottamiseen, vaan arseenin talteenottamiseen. Tämäkään vaihtoehto ei tänä päivänä tunnu toimivalta. Yhtenä vaihtoehtona ollut kaatopaikalle vienti on EU säännösten vastaista.

Suomessa eniten arseenia käyttänyt toimiala on puunkyllästys . Kyllästysaineiden riskejä ei alkuun tunnistettu ja niiden käyttö oli varomatonta ja liiallistakin. Puun painosta jopa 10 prosenttia saattoi olla kyllästysainetta.
Hylätyn, kyllästetyn puutavaran arseenimäärän arvioivaan olevan huipussaan vuonna 2015, jolloin se olisi pohjoismaissa yhteensä 160 tonnia arseenia vuodessa (Suomen osuus reilu viidesosa). Tämä on seurausta 1970-luvulla huippunsa saavuttaneesta arseenin käytöstä. (Nordic Council of Ministers 1999).

Kyllästämöjen toiminta on ollut usein lyhytaikaista tai niitä on siirretty paikasta toiseen. Kokeissa on tullutkin esiin kestopuuhakkeen epätasaisuus. Kyllästeaineita ei imeytetty sydänpuuhun asti, jolloin hakkeessa on epätasaisesti sekä sydänpuuta, että runsaasti kyllästeainetta sisältävää pintapuuta. Silloin myös hetkelliset aineiden pitoisuudet poltossa vaihtelevat.

Arseeni muodostaa jo hyvin alhaisissakin polttolämpötiloissa kaasumaisia yhdisteitä, joiden muuttaminen kiinteään muotoon on useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan erittäin vaikeata. Arseeni pyritään jäähdyttämällä ja sorbenttia lisäämällä sitomaan hiukkasmuotoon, mutta edes koeolosuhteissa kaikkea arseenia ei ole saatu haltuun. Ei ole olemassa teollista sovellusta, jossa voitaisiin osoittaa, että CCA-puun polton prosessi olisi täysin hallussa eikä käytettävien suodatuksen apuaineiden oikeaa määrää ole riittävästi tutkittu. Väitteelle arseenin esiintymisestä pääasiassa hiukkasmuodossa ei ole suomalaisista tutkimuksista saatavissa vahvistusta eikä kansainvälisestikään sellaista ole löytynyt. Lisäksi puusta vapautuvat arseenimäärät ovat niin suuria, että vastaavia löytyy vain kymmeniä tai paremminkin satoja ihmisiä työllistävistä metallisulatoista.

Arseenin myrkyllisyys on tunnettu maailmalla ja Suomessakin jo historiallisista ajoista. Erityisesti epäorgaaniset arseeniyhdisteet esim. arseenitrioksidi eli arsenikki ovat tappavan myrkyllisiä ihmiselle.

Pitkäaikaisen altistumisen pienille pitoisuuksille ilman, ravinnon tai juomaveden kautta on todettu aiheuttavan hyvin monia terveydellisiä haittoja. Virtain polttokokeiden selostuksessa tunnustettiinkin se tosiasia, että kyllästetyn puun haketukseen ja käsittelyyn liittyy työterveysriskejä ja niinpä päädyttiin ajatukseen, että laitoksia olisi mieluiten vain 1-3, jotta mahdollisia altistumisiakin olisi vähemmän eri puolilla maata!

Arseenin myrkkyvaikutuksia on käytetty aikanaan laajalti hyväksi mm. loisten, tuholaisten ja rikkakasvien torjunnassa. Nykyisin käyttö on suhteellisen vähäistä, koska monien arseenipitoisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu voimakkaasti. Parviainen ym. arvioivat raportissaan (2006), että merkittävimmät ihmisen toiminnasta aiheutuvat arseenin lähteet Pirkanmaalla ovat kyllästämöjä, kyllästysaineen pilaamia maita ja kyllästysaineella käsiteltyä puutavaraa. Maaperästä ja jätealueilta arseeniyhdisteet kulkeutuvat vesiliukoisina helposti myös raakaveden lähteisiin ja aiheuttavat riskin talousveden laadulle. Pirkanmaalla on luontaisesti korkeita arseenipitoisuuksia ja talousveden arseenipitoisuus on tunnistettu riskitekijäksi. On perusteltua selvittää tarkemmin myös etenkin jätteiden ja jätteen käsittelyn arseeniriskien hallintaa. (Arseenista aiheutuvien riskien hallinta Pirkanmaalla, Lehtinen&Sorvari. Suomen Ympäristökeskus 2006)

Asiasta päätettäessä onkin kysymys riskinhallinnasta. Millaisiin riskeihin Parkanossa ollaan valmiita? Lisäaltistuksella voi olla suuri merkitys. Pelottaako mahdollinen tulipalo alueella varsinaisen toiminnan lisäksi? Viime kesän tapahtumien perusteella ilmatieteen laitoksen suorittama tulipalomalli, joka kuvaa esimerkiksi suurissa varastopaloissa muodostuvien kaasujen ja hiukkasten leviämistä ilmakehässä, olisi ollut jonkin verran kiinnostavampaa luettavaa kuin se ilmanlaatuselvitys, joka pohjaa vain oletuksiin, että kaikki menee oikein hyvin. Samanlaisia kuvia kun on joka ikisessä YVA-selostuksessa, mitä maassa on tehty!

Vaaralliset aineet pois kierrosta?

Lisää lupaamiani linkkejä:

Matti Nieminen etc VTT kaasutustekniikasta toukokuulta 2006. Sivulta 44 alkaen johtopäätökset oleellisia. Matti Nieminen pahoitteli sitä, ettei hänen luentonsa kalvoja voi julkaista, koska ne ovat VTT:n.
Jan Teirin esitys 20.6. 2006 Iisakilla. Ratapölkkyhaketta koskeva osuus lopusta virheellinen.

Yhteiskunnalliset tuet ja biopolttoaineiden käyttö pienimuotoisessa sähköntuotannossa. Uudet tekniikat ja investoinnit. TkT Juha Vanhanen Tampereella 16.11. 2005

The Rise and Fall of CCA Treated Wood Aikajana CCa puun käytön historiasta vuoteen 2004 asti.

CCA konferenssin materiaalia
Kansainvälinen konferenssi 2004 Floridassa

************************************************************************************
Jos vaarallisten aineiden kohdalla periaatteena pidetään niiden saamista pois tuotteiden ja aineiden kiertokulusta, eikö kestopuunkin kohdalla pitäisi tarkastella koko ketjua alusta loppuun saakka?

Alku on nyt arseenin kohdalta kyllästeaineissa päättymässä 1.9.2006, mutta eikö vastuulliseen ympäristöpolitiikkaan kuulu katsoa ketjua loppusijoitukseen asti myös tuhkien osalta? Tuhkien stabiloiminen- sementoiminen taitaa olla melkoinen haaste sekin. Miten paljon tuhkia syntyy, missä ne säilytetään siihen asti, kun jokin taho huolii tai pystyy ottamaan ne hoitaakseen? Ja saa YVAt hoidettua!

Tässä linkkejä materiaaleihin, joihin kannattaa tutustua:

BAT ja kestopuu , luentorunko ( Lieve Helsen and Eric Van den Bulck,. Katholieke Universiteit Leuven, Belgium)

Tutkielma ja selvitys

Suodattamisesta

Linkitän iltapäivällä lisää materiaalia!

Keskustelun satoa 20.6.2006

Tässä blogissa Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen kommenttipuheenvuoron diat. Myöhemmin saatavilla linkitettynä, kuten muutakin materiaalia.
Hyvää Juhannuksen aikaa!

Asiasanat: toimialavetoinen jätteenkäsittely, BAT, hankesuunnittelijan vaihtoehdot, orgaaninen arseeni, epäorgaaninen arseeni, arseenin vapautuminen, rinnakkaispoltto, pyrolyysi, kaasutus, hiukkasten massa ja lukumäärä, terveyshaitat, jätteenpolttoasetuksen raja-arvot, korkealämpöinen kaasutus, nimby, ympäristövastuullisuus