Yhteysiranomaisen rooli ja kansalaismielipiteen vaikuttavuus

Hieman jatkoa eiliseen vielä.

Oikeudellisesti yhteysviranomaisen menettely ja ratkaisut YVA menettelyssä ovat painavia. Yhteysviranomaisen näkemys siitä, miten kansalaisen mielipide ja mahdolliset ristiriidat otetaan YVA agendalle, on oleellinen. Tutkimuksen mukaan yhteysviranomaisen menettelytapaeroja on luokiteltu eri tavalla. Siitä tänään hieman lisää. Toisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että puutteellisten arviointiselostusten saaminen uudelleenkäsittelyyn oikeusteitse on ollut erittäin vaikeaa.

Siten yhteysviranomaisella on todella paljon käsissään.

Seuraavat lainaukset ovat julkaisusta Kirjallisten mielipiteitten vaikuttavuus YVAssa ja se löytyy osoitteesta

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=45834&lan=fi

Raportti liittyy Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimusprojektiin ”Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaikuttavuus päätöksentekoon”

1) YVA arvopainotteisena neuvotteluprosessina

” Yhteysviranomainen toimii siten, että kansalaisten mielipiteiden pääsy YVA agendalle varmistuu. Laillisuustarkkailun ohella yhteysviranomainen esittää YVA ohjelmaan sellaisia muutoksia ja huomioita, jotka edistävät kansalaisten mielipiteiden vaikutusta, niiden huomioimista ja suunnittelun avoimuutta.”

2) YVA teknisluonnontieteellisenä tiedonkeruuprosessina

”YVA prosessi nähdään objektiivisena ja arvovapaana toimintana, joka ei ota kantaa mahdollisiin ristiriitoihin tai pidä sisällään minkäänlaista päätöksentekoa. Ristiriitojen käsittely tapahtuu näkemyksen mukaan ennen ja jälkeen YVAa, siinä vaiheessa kun poliittiset päätökset kunkin hankkeen kohdalla ovat ajankohtaisia. YVA on siis rajattu tiedonkeruuprosessi, joka tähtää tulevaan päätöksentekoon. Tässä yhteydesssä kansalaismielipiteet ovat yksi kerättävä tieto. YVA selvitysten teko on asiantuntijatahon käsissä. Kansalaisilla ei ole mahdollisuutta kyseenalaistaa esimerkiksi käytettäviä tutkimusmenetelmiä, mutta heillä on oikeus lausua oma mielipiteensä selvitettävistä teemoista. Kansalaisten näkemykset välitetään tiedoksi päätöksentekijöille.”

3) YVA kansalaismielipiteen hallinnan ja muokkamisen välineenä

”Kansalaisten voidaan antaa osallistua näennäisesti jonkin asiakokonaisuuden pohdintaan, ilman että heille missään vaiheessa annetaan todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Tällöin osallistuminen kutistuu `terapiaksi´, jossa kansalaiset saavat purkaa hankkeen aiheuttamaa huolta. Toisaalta jokin asiakokonaisuus voidaan yksinkertaisesti sulkea YVA- agendan ulkopuolelle suunnittelijoiden taholta. Myös YVAN sisällä voidaan asiakokonaisuuksia rajata esimerkiksi asiantuntijakysymyksiksi. Tällöin asian katsotaan kuuluvan YVA-menettelyn piiriin, mutta kansalaisten ei katsota olevan päteviä osallistumaan kyseisen asiakokonaisuuden käsittelyyn.”

Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Hämeen ympäristökeskuksen virkamies Leena Ivalo. Toivonpa, että hän tiedostaa tarkoin sen menettelytavan merkityksen, jota hän suosii kansalaismielipiteitä kohdellessaan.

No huomenna lisää näkökulmia mielipiteiden ilmaisuun.