Pienhiukkaspäästöt?

Tämän päivän Aamulehti kirjoittaa pienhiukkasista. Kirjoituksessa aivan oikein todetaan, että pienpoltossa hiukkaspäästöt ovat hallitsemattomia. Paljon riippuu siitä, mitä kukin pesäänsä tunkee ja miten polttaa. Hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota. Taitaa meidänkin piipusta tuprahdella välillä muuta kuin vaaleaa kaunista savua. Pääasiassa savu laskeutuu siihen omille nurkille kuitenkin.

Aivan toinen juttu on polttaa massiivisia määriä kestopuuta.

Puun poltossa hiukkaspäästöjä tulee joka tapauksessa. Puussa on luonnollisen kasvunkin kautta sitoutuneena haitallisia metallejakin.

Mutta, mutta, miten niitä onkaan kyllästetyssä kestopuussa.

Tästä aiheesta tässä

Pienhiukkasten osalta lainsäädäntö on vasta kehittymässä. Pienhiukkasten raja-arvojen säätämisessä ongelmana on ollut, ettei ole mitään erillistä kynnysarvoa, jonka ylittyessä vasta ilmenisi terveysvaikutuksia. Kaikkein pienimmät hiukkaset ovat vaarallisimpia, koska ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengityselimistöön ja verenkiertoon.

Kiinteitä polttoaineita poltettaessa syntyy runsaasti hiukkaspäästöjä. Osa kaasumaisista päästöistä muuttuu ilmakehän reaktioissa pienhiukkasiksi.
Nykyinen mittaustekniikka, kuumasta kaasusta mittaaminen, ei luotettavasti kerro pienhiukkaspäästöjä. Uutta mittaustekniikkaa vasta odotellaan. Pienimmät nanoluokan hiukkaset muodostuvat kattiloissa aina kaasumaisista yhdisteistä. Osa raskasmetalleista siis kaasuuntuu. Arseenista 60-90 %.

Valittava kattilatyyppi vaikuttaa osittain hiukkasten syntyyn. Erilaisilla suodatusmenetelmillä voidaan saada erikokoiset hiukkaspäästöt vähenemään. Tärkeintä osaa näytteleekin juuri suodatus.
Kuitusuodatin tai letkusuodatin kerää nyt tunnetuista menetelmistä tehokkaimmin pieniäkin hiukkasia. Hankkeen YVAohjelmassa ei käytettävää tekniikkaa ole nimetty. Esillä ovat vaihtoehdot leijupetikattila ja letkusuodatus tai arinakattila ja sähkösuodatus.

Leijupetikattila on tässä suhteessa ilmeisesti turvallisempi vaihtoehto, koska sen yhteydessä letkusuoattimen käyttö on mahdollista.
Letkusuodattimen ongelma on kuitenkin lyhyet huoltovälit, tarttuvat ainesosat (terva, kreosiitti?), kuluminen ja huollon tarve. Suodattimen letkut joudutaan vaihtamaan 2-3 vuoden välein. Leijupetikattila vaihtoehdossa lentotuhkan osuus on suuri ja se kasvattaa suodatuksen tarvetta, sillä tuhka sisältää runsaasti ongelmajätteitä. Lisäksi poltettavasta materiaalista johtuen letkusuodattimiiin kohdistuu kova rasite, sisältäähän savukaasut tavanomaisen puun polton hiukkasten lisäksi runsaan määrän raskasmetalleja.

Arinakattila vaihtoehto valittaessa valitaan myös huonommat suodatusmahdollisuudet.

Huolto ja alasajot aiheuttavat suodatuksessa suuria ongelmia.

Käyttämällä useita puhdistusmenetelmiä peräkkäin voitaisiin optimoida savukaasujen puhdistus. Voidaan suunnitella sykloni poistamaan suuremmat hiukkaset, sähkösuodatin voidaan optimoida tietylle hiukkaskokoalueelle ja letkusuodatin suodattaa pienemmät. Suodatuksessa voidaan lisäksi käyttää apuaineita ja savukaasuja voidaan pestä. Tosin sitten syntyy uusia ongelmia pesuveden sisältäessä taas haitallisia yhdisteitä…

YVAohjelmassa pitäisi tarkastella suodatusta käytettäväksi aiotun polttoaineen vuoksi aivan erityisen tarkasti.

Miten savukaasujen suodatuksessa huomioidaan käytettäväksi suunnitellun ongelmajätteen vaaralliset ainesosat? Käytetäänkö useita suodatusmenetelmiä? Miten laitoksessa taataan se, että suodatinletkut ovat riittävän hyvässä kunnossa? Miten suodattimet huolletaan? Miten usein laitos joudutaan ajamaan alas, mikä on normaali määrä alasajoja?

Miten huomioidaan poltettavan materiaalin erityinen laatu? Millaisin menetelmin pienimmän hiukkaskoon kaasuntuneet metallit saadaan kerättyä talteen, kun mittaustekniikkakin on vielä kehittymätöntä? Miten varmistetaan, että hiukkaspäästöistä ei kerry parkanolaisille terveydellistä kuormaa, joka maksetaan lisääntyneinä hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksina ja syöpinä tulevaisuudessa?

Tässä suhteessa on todella heppoista piiloutua EU:n jätteenkäsittelydirektiivin taakse. Erään ympäristöministeriön virkamiehen sanoin: ” Eu- direktiivi määrää minimin…

Lisätietoa seuraavasta linkistä: http://www.energia.fi/attachment.asp?Section=4521&Item=11577