Miksi tutkimuksia kyllästetyn puun poltosta ei ole julkaistu?

Suomen energiantuotannon raskasmetallipäästöistä on tehty VTT.llä tutkimusta. Tutkimuksessa on vertailtu erilaisia polttotekniikoita ja polttoaineita. Tutkimuksessa on tarkasteltu poltossa syntyneitä hiukkaspäästöjä ja suodatusmenetelmien tehokkuutta. Lukuisissa Tekesin teknologiaraporteissa käsitellään jätteidenpolttokysymystä, mutta kestopuuta niissä hädin tuskin mainitaan.

Mielenkiintoista on se, että mistään ei oikein löydy tietoa kyllästetyn puun polttamiseen liittyen!

Kestopuu oli mukana Tekesin teknologiahankkeessa Jätteistä energiaa.1998-2001. Tehdyistä koepoltoista ei ole saatavilla tietoa. Suoraan Demolite Oy:ltä kysyttyäni vedottiin liikesalaisuuksiin.
Jotain ehkä asian ongelmallisuudesta kertoo se, että Fortum, joka on ollut yhteistyökumppani Etupesäpolttotekniikan soveltaminen tutkimuksessa, ei ole lähtenyt kilpailemaan energiamarkkinoille kestopuun polttamisessa.

Tämän tutkimuksen osalta EU:n jätteenkäsittelydirektiivi tuli pahaan saumaan. Toivonpa, että nyt samaan pahaan saumaan ehtii pienhiukkasdirektiivit.

Ilmeistä onkin, että varsinaista tutkimusta kestopuun ominaisuuksista polttoaineena alettaisiin tehdä vasta Parkanossa tai ehkä ei täälläkään, jos laitoksesta tulisi Suomen ainoa kestopuuta käyttävä voimalaitos.

Kierrätyspolttoaineiden laatuluokitusstandardi SFS 5875 ei sisällä elohopea- ja kadmiumpitoisuutta lukuun ottamatta laatukriteerejä muille kierrätyspolttoaineiden mahdollisille haitallisille metalleille.
Onko SFS standardeissa erikseen mainittu kestopuuta, ei ole tiedossani, koska en raskinnut laittaa 40 euroa sen selville saamiseksi. Ehkä saan standardin jotain käsiini.

Seuraavien tietojen lähteenä ovat lähdetietojen puutteista huolimatta kuitenkin Tekesin raportit vuosilta 2001- 2005,

CCA:lla (kromilla, kuparilla ja arseenilla) kyllästetyn puun tiedetään aiheuttavan ongelmia voimalaitosten polttoprosessissa ja syntyvät tuhkat ovat myös ongelmajätettä.
Kloorin pitoisuustasot on muita polttoaineita huomattavasti korkeampi, mikä vaikuttaa raskasmetallien käyttäytymiseen poltossa. Raskasmetallikloridit ovat helposti haihtuvia synnyttäen pienhiukkaspäästöjä ja lisäksi ne kerrostuessaan pinnoille kuonaavat prosessia ja aiheuttavat korroosiota. Selkeä tieto polttoaineen, prosessiongelmien ja muodostuvan tuhkan ympäristöominaisuuksien väliltä puuttuu.

CCA-puuta poltettaessa noin 95 % arseenista sekä 75 % kromista ja kuparista konsentroituvat lentotuhkaan. Loput raskasmetalleista menevät pääasiallisesti pohjatuhkaan.
1m³ kyllästettyä puuta sisältää keskimäärin

0,65 kg kuparia, ( 2200 mg/ kg)
1,1 kg ( 3600 mg/ kg) kromia ja
1,0 kg ( 3000mg / kg) arseenia.
Puun keskimääräinen tiheys on 300 kg / 1m³

Puhtaan puupolttoaineen keskimääräinen

Cu pitoisuus0,6 mg- 6mg /kg
Cr pitoisuus 1-2 mg /kg,
As pitoisuus on 0,04 – 0,4 mg / kg

Turpeen

Cri pitoisuus n. 4mg /kg
As pitoisuus 0,90 mg /kg

Kestopuun raskasmetallipitoisuudet ovat siis monituhatkertaisia!!

Samoin käy, kun tarkastellaan muita kierrätyspolttoaineita. Kyseessä on siis todellinen RASKAAN LUOKAN ONGELMAJÄTE!

Vertailemalla näitä kahta taulukkoa voi itsekin varmistua asiasta. Jälkimmäinen kertoo muiden kierrätyspolttoaineiden raskasmetallipitoisuuksien vaihtelusta.

Selvitys raskasmetallipäästöistä Suomen energiantuotannossa (Lyyränen, Ohlström,Moilanen, Jokiniemi)

Kun Demolite Oy:n toimitusjohtaja julkisuudessa kertoo, että hiukkaspäästöt tulevat jäämään alle 10 mg / kuutiometrissä, hän siteeraa vain jätteenkäsittelydirektiiviä. Direktiivi on sama kaikille ongelmajätteiksi luokitetuille aineille. Missään ei polteta sellaista määrää kestopuuta pelkästään kuin Parkanoon suunnitellussa hankkeessa.
Todella asiantuntevaa olisi kertoa, millaisten metallivirtojen kanssa ollaan tekemisissä. Mitä metalleista jää tuhkaan, mitä suodattimiin, miten paljon häviää ympäristöön. Miten nämä alkuaineet prosessissa käyttäytyvät.

Jos lasketaan toisin- vaikka päästöistä saataisiin kiinni 99% (onnistuneen suodatuksen ansioista), 1% on kestopuun sisältämien raskasmetallien kyseessä ollen todella huomattava määrä.
Jos Parkanossa poltettaisiin 30 000 kuutiometriä kestopuuta vuodessa ja se 1 % pääsisi ehkäpä juuri kaikkein pienimpinä, vaikeasti mitattavina hiukkasina karkuun , se merkitsisi 195 kg kuparia, 330 kg kromia ja 300 kg arseenia ympäristöön vuodessa.
Biokertyviä aineita …parikymmentä vuotta…

Tuliko laskuvirhe? Pitäisikö laskea ko määrät vain lentotuhkasta. Siis kertoimiksi 0,75 ja 0,95.
Cu 146,25 kg/a , Cr 247,5 kg/a , As 270 kg/a keskelle kylää, pihoihin, puutarhoihin, järveen.

LASKEKAAPA NYT TOISETKIN JA KOMMENTOIKAA!

Ja vielä tähän loppuun:

OTE
FT, dos. Jorma Jokiniemi
Pienhiukkastekniikan professori
virkaanastujaisesitelmän tiivistelmästä 5.10.2005

Pienhiukkasten ominaisuuksilla ja koostumuksella on suuri merkitys niiden aiheuttamille terveysvaikutuksille. Tästä syystä pienhiukkastutkimus keskittyykin jatkossa entistä enemmän hiukkasten kemiallisen koostumuksen, morfologian ja koon analysointiin. Tätä varten tarvitaan uusia ja parempia analyysimenetelmiä sekä hiukkaskoon ja morfologian mittalaitteita. Mallinnuksella ja mittauksilla saadaan itse polttotapahtumasta entistä enemmän lisätietoa siitä miten hiukkaset muodostuvat. Tämä vaatii suoraan prosessista tehtävien mittausmenetelmien kehittämistä Suomessa.
Koulutusvaatimukset pienhiukkasiin liittyvään tutkimukseen ja muuhun osaamiseen ovat korkeat, kun otetaan huomioon aiheen monitieteisyys. Tutkinnon suorittaneella pitäisi olla riittävät valmiudet fysiikan, matematiikan, kemian, tekniikan ja biologian aloilta.