Päättäjistä ja päästömittauksista

Sitä kyllä hämmentyy nyt tämän avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon äärellä, kun kissojen ja koirien kanssa saa tietoa etsiä.
Ihmettelen päättäjien huolettomuutta päättää asiasta, kun informaation saaminen on näin vaikeata. Luterilainen usko ylempään virkavaltaan tekee ilmeisesti vastuun siirron helpoksi.

On ollut ilahduttavaa kuulla ja lukea, ettei kaikissa poliittisissa ryhmissä ole asiaa olankohautuksella ohitettu. Luulisi housujen tutisevan jo niissäkin ryhmissä, joissa asiasta päätetään sokeasti ilman omaa tosiasioihin perustuvaa henkilökohtaista arviointia. Tulevat ne kunnallisvaalitkin!

Parkano on erilaisissa imago- ja kuntaviihtyvyys- ja hyvinvointitutkimuksissa päässyt miinuslukemille. Olikohan se nyt -3 viimeksi, kun naapureissa Kihniöllä ja Ikaalisissa asui paljon onnellisempia ja tulevaisuudenuskonsa säilyttäneitä ihmisiä. Tunnusluvut +3. Eli asteikon ääripäissä oltiin. Pian toivottavasti saamme onnelliset kihniöläiset kumppaniksemme ja toivottavasti myös uutta verta päätöksentekoon.
Tervetuloa kihniöläiset!

Olisittepa ehtineet mukaan jo ennen tätä hanketta.

”Parkanoon suunniteltu voimalaitos mahdollistaa Demolite Oy:lle aikaisempia polttolaitossuunnitelmia joustavamman kyllästetyn puutavaramäärän toimittamisen energiahyödynnettäväksi, kannustaen kuitenkin taloudellisesti mahdollisimman suuren polttoainemäärän toimittamiseen.”
Energiasanomat 2 / 2.2. 2006
Mitä lie tarkoittaa? Mikähän siinä Ekokemissä oli vikana?
No sitten asiaan.

Päästömittaukset

Mikä taho tekee päästömittaukset ja millä menetelmillä? Miten ympäristäviranomainen varmistaa, että kestopuunpolttamiseen liittyvät erityispiirteet otetaan huomioon päästömittauksissa? Miten päästötutkimukset räätälöidään nimenomaisesti tätä laitosta koskeviksi?

Tässä polttolaitoksessa raskasmetallien osuus päästöistä tulee olemaan jotain aivan muuta luokkaa kuin muissa Ekokemiä pienemmissä jätteenpolttolaitoksissa.
Päästömittausten pohjana pitäisi olla tutkittua tietoa, raskasmetallitase pitäisi olla tiedossa.
Päästökertymä tullee kuitenkin ylittämään raportointirajat.

Kestopuulle ei ole määritelty erikseen päästörajojen rajoja, kuten muille polttoaineille. Päästöraja-arvoja täytyy hakea erikseen sekä puulle, että raskasmetalleille.
Kestopuun polttamisen luonteesta johtuen raskasmetallipäästöjen tarkkailu kaksi- kolme kertaa vuodessa jätedirektiivin ehtojen mukaisesti ei ole riittävä, koska raskasmetallikuormitus on suuri. CCA aineina olevat raskasmetallit käyttäytyvät eri tavoin, kuin metallit poltettaessa (suolakyllästeet – kloori). Prosessia ei edes tunneta kovin tarkasti. Hiukkasten morfologian ja koon tutkimista varten vasta kehitellään mittalaitteistoa.

Ympäristöviranomaisen tulisi vaatia metallipäästöjen jatkuvaa tarkkailua.

( Lähteenä Selvitys raskasmetalleista Suomen enrgiantuotannossa, tutkimusselostus PRO3/562/04 15.11.2004)

Pitkäaikaistutkimuksessa on havaittu, että pistokokein saatu tieto ei vastaa todellisia päästöarvoja. Raskasmetallimittauksiin liittyy mittausteknisiä epävarmuuksia.Yksittäinen mittaus kuvaa ainoastaan mittaushetken yksittäistä tilannetta eikä prosessin keskimääräistä tilaa, jota tietoa tarvittaisiin vuotuisten kokonaispäästöjen tarkempaan arvioimiseen.
Hiukkasiin sitoutuneiden raskasmetallipäästöjen lisäksi tulisi tutkia kaasumaiset raskasmetallipäästöt.

Erilaisten häiriötilanteiden takia hiukkaspäästöt puhdistintenkin jälkeen voivat olla jopa muutamia kertaluokkia suurempia kuin optimaaliset hiukkaspitoisuudet tai hiukkasten kokojakauma puhdistinten jälkeenkin voi poiketa merkittävästi ns. tyypillisestä hiukkaskokojakaumasta verrattuna siihen, kun puhdistimet toimivat niin kuin niiden on suunniteltu/mitoitettu toimivan. Tämä voi tapahtua esim. jos kuitusuodattimeen on ajan kuluessa tullut reikiä eikä sitä ole siitä huolimatta vaihdettu ajoissa, tai jos sähkösuodattimessa esiintyy toimintahäiriöitä kentissä levyjen välillä (esim. kasvanut ”sitkeä
kakku” levyjen väliin). Pitkällä tarkasteluvälillä tämänkaltaiset tilapäiset päästöhuiput tasaantuvat, mutta ovat merkittävä lyhytaikainen päästölähde, joka tulee ottaa huomioon.

Raskasmetalleja pitäisi tutkia erityisen hyvin lentotuhkasta ja verrata sitä taseeseen. Tutkimuksia pitäisi tehdä myös petimateriaalina uudelleen käytettävästä hiekasta, josta poltto-olosuhteiden muuttuessa voi vapautua merkittävän suuria määriä raskasmetalleja.( VÄITÖS: Leijukerroskattilassa tapahtuvan puun, turpeen ja jätteiden sekapolton raskasmetallipäästöt ja niiden vähentäminen Väittelijä Diplomi-insinööri Petri Kouvo )

Häiriöt suodattamisessa tulevat esille vain jatkuvien mittausten avulla. Lisäksi pitäisi tutkia hiukkasten massajakoa, jotta päästäisiin käsitykseen vaarallisten pienhiukkasten määrästä, mutta millä keinoin.
Mittaustuloksia voidaan manipuloida helposti optimoimalla polttoa, mikäli mittaukset tapahtuvat harvoin. On varmasti yksinkertaista lisätä muun poltettavan aineen määrää tarkoitushakuisestikin ja saada hyväksyttäviä arvoja.

Raskasmetallipäästöjen tutkiminen ympäristöstä ei ole helppoa, koska pitoisuudet ovat pieniä, vaikka merkitys on suuri.
Kreosiitin sisältämien PAH- yhdisteiden terveyshaittojen arviointi on hankalaa, koska niiden yhdistelmille altistutaan, ei yksittäisille aineille. Miten PAH- yhdisteiden päästöt tutkitaan?