BAT –Paljon enemmän kuin kattila ja suodattimet!

Ympäristönsuojelulaki (3 §) määrittelee parhaan käyttökelpoisen tekniikan mahdollisimman tehokkaiksi ja kehittyneiksi, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisiksi tuotanto- ja puhdistusmenetelmiksi ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötavoiksi, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Suomessa on tehty selvitys Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa v.2003 Tämä selvitys ei koske varsinaista jätteenpolttoa eikä siinä ole käsitelty jätteenpolttoasetuksen polttolaitokselta edellyttämiä vaatimuksia. Selvityksessä esitetään ainoastaan kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton pääperiaatteet. Ilmeisesti tähän asiakirjaan osittain kuitenkin nojaudutaan.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa on otettava huomioon asetuksen
(37 §) mukaan seuraavat näkökohdat:

• Käytettyjen raaka-aineiden luonne ja kulutus
  Kommentti:(Kaikki koskien laadittua YVA -hjelmaa)
  Kestopuun luonne polttoaineena pitää selvittää. Kestopuumurskeen ominaisuudet eriteltynä täytyy esittää. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on kuvattava koko polttoaineketju. Myös suunnitelma pohjoisen suunnasta tulevan puun murskaamisesta on otettava mukaan esitykseen. Tulisi tarkastella ainevirrat sisään ja ulos prosessissa lähtien siitä, että se mikä menee sisään, se tulee myös ulos, muodossa tai toisessa, ennemmin tai myöhemmin. Aineita voi myös kertyä tietyssä määrin prosessiin ja ne voivat muuntua toisiksi. Massataseen tutkiminen auttaa melko hyvin osoittamaan prosessissa vaikuttavat mekanismit Siksi massatase ja raskasmetallitase prosessin eri vaiheissa tulee tietää. Mihin maksimaaliseen kulutukseen pyritään? Koostumus ja laadun vaihtelut rinnakkaispoltossa tulee esittää.
• Käytettävien aineiden vaarallisuus ja mahdollisuus käyttää entistä haitattomampia aineita
  Kommentti:
  Ruokohelpi ja metsähake edustavat tässä hankkeessa niitä haitattomampia aineita. Jopa siinä määrin, että suurelle yleisölle alun alkaen jäikin koko hankkeesta mieleen vain nämä kaksi. Ruokohelpeä ja metsähaketta onkin tutkittu tarkkaan biopolttoaineena. Miksi näiden osuus on niin matala, vain 20 % koko polttoainemäärästä, kun kyseisiä polttoaineita voitaisiin ympäristöstä saada lisää ja työllisyyttäkin tuettaisiin.
  Sen sijaan kestopuu ei ole haitaton polttoaine! Se on luonteeltaan ongelmajäte.
  0-vaihtoehtona tarkasteltava voimalaitos polttaisi vain turvetta.Se on valittu merkillisesti. Jos kerran kestopuulaitoksessa voitaisiin polttaa 20 % metsähaketta ja helvettä (vaiko enemmänkin?) niin miksi ei 0-vaihtoehdossakin. 0-vaihtoehdossa voitaisiin polttaa enemmänkin metsästä saatavaa puupolttoainetta - varmaan jopa pääasiassa sitä ja varmaan helvettäkin enemmän.
• Tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus
  Kommentti:
  Kestopuun polttaminen ei ole uudelleen käyttöä eikä kierrätystä. Tuhkan sisältämien metallien osuutta uudelleen tuotannossa ei ole selvitetty. Mikä merkitys niillä on, missä määrin niillä on merkitystä? Missä määrin tuhka on ja jää ongelmajätteeksi.Mihin perustuu arvioitu tuhkan määrä? Se pitäisi osoittaa polttoaineen ominaisuuksien perusteella.
• Energian käytön tehokkuus
  Kommentti:
  YVA- ohjelmassa puhutaan lisäenergian tarpeesta, mutta toisaalta sanotaan, että lisätarve tulee vain lisärakentamisesta. Paljonko tuota lisärakentamista eli lisälämmön tarvetta arvioidaan Parkanossa olevan vuosittain. Ja jotta voisi arvioida ylipäätään uuden energiantuotantolaitoksen tarvetta, pitäisi esittää nyt tarvittavan lämmön ja höyryn määrä ja jatkossa tarvittavan lämmön ja höyryn määrä. Kestopuun polttolaitos tuottaisi lämpöä 35 GWh, kun vanha kaukolämpölaitos tuottaa paljon vähemmän. Mihin tarvitaan näin paljon lisää lämpöä? Mihin asuntojen lämmitykseen tuotettu lämpö työnnetään lämmityskauden ulkopuolella, vai seisotetaanko voimalaa?
• Kaikki vaikutukset ympäristöön
  Kommentti:
  Ympäristövaikutukset kohdistuvat asumiseen, ilmakehään, maaperään, ihmisten terveyteen. Tuulten suunnat ja maaston topografia ja asutuksen rajat luovat tilanteen, jossa kaikki päästöt laskeutuvat Kirkkojärven ympäristöön keskelle kaupunkia. Voimalan rakentaminen asutukseen kiinni merkitsee taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen ja tonttien arvon alenemisena. Alueen viihtyisyys kärsii. Maisema kokee muutoksia. Voimajohtojen vetäminen vaikuttaa maisemaan, samoin uudet kaukolämpöverkkoon rakennettavat liittymät. Jo rakennettu asuntokanta ei laitoksesta hyödy ja alue on valmiiksi rakennettu. Voimala tuo mukanaan liikenteen ääniä, työmaaääniä, valosaastetta. vaikutukset maaperään ja vesistöön voidaan osoittaa vasta, kun vahinkoa pääsee tapahtumaan. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin runsaasti tietoa CCA aineiden karsinogeenisyydestä, genotoksisuudesta ja biokeräytyvyydestä. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan osoittaa esimerkiksi tehdyillä pienhiukkastutkimuksilla.
• Syntyvien päästöjen luonne, määrä ja vaikutus
  Kommentti:
  Syntyvien päästöjen oletetaan tutkimatta olevan jätteenpolttoasetuksen antamissa raameissa.
  Polttoaineesta johtuvia raskasmetalli- ja mahdollisia dioksiinipäästöja tulisi polttoaineesta johtuen vaatia jatkuvan tarkkailun piiriin. Muut varsinaiset kierrätyspolttoaineet eivät sisällä kestopuun kaltaisia määriä raskasmetalleja. Päästötarkkailussa pitäisi erottaa hiukkasfaasi ja kaasufaasi. Mikä tahansa epäsuotuisissa oloissa tapahtuva palaminen, jossa on läsnä hiiltä, klooria ja tiettyjä metalleja, saattaa synnyttää dioksiineja ja furaaneja. Jäähtyneessä tuhkassa saattaa vielä tapahtua PCDD/F:n sekundääristä muodostumista.
• Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen
  Kommentti:
  Tuhkan määrän arviointi tulee perustua näyttöön kestopuun ominaisuuksista ja palamisen tehokkuudesta. Suodatusprosessiin liittyvien apuaineiden käyttö pitää selvittää yksityiskohtaisesti
• Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottamiseen liittyvä aika ja
  toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen
  ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt
  Kommentti.
  Koska ympäristöluvassa tulee edellyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja menetelmiä on YVAssa selvitettävä erialisilla poltto- ja suodatustekniikoilla saavutettavissa olevat päästötasot ja valita paras.

Jos Parkanon Voima Oy:n suunnittelema laitos käynnistyy 2008, voidaan jo varmuudella sanoa, että sillä ei ole käytössään viimeisintä tekniikkaa. Niin paljon tällä hetkellä kehitetään polttoprosesseja ja parannetaan päästöjen hallintaa. Selkeä pelko on siitä, että laitoksen pienuuden vuoksi satsaukset suodatukseen muodostavat huomattavan suuren osan kokonaiskustannuksista, samoin asiallinen päästöjen seuranta on kallista. Lisäksi laitoksen työntekijämäärä tulee olemaan niin pieni, että sen ympäristövalvonta tulee perustumaan yksinomaan automatiikalle ja yrityksen ympäristönsuojelullista asioista ei vastaa kukaan asioihin perehtynyt henkilö, kuten suuremissa jätteenpolttolaitoksissa.

• Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuuksien ennaltaehkä onnettomuuksien seurausten ehkäisemin
  Teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät
  Kommentti:
  Jätteenpolttoasetuksen asettamia vaatimuksia Parhaalle käytössä olevalle tekniikalle koskien pieniä 5-50 MW laitoksia ei ole raamitettu. Kun kyseessä tulee olemaan ilmeisesti ainoa tämän kaltainen laitos, yleistettyjä ohjeita tuskin edes laaditaan. Ympäritöviranomaisen tulee olla siis erittäin valveutunut.
• Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys sekä
• 
  Tekniikkaa kehitetään vauhdikkaasti koko ajan. Seuraavan sukupolven CFB kattilan kehitystyön tavoitteena on päästöjen pienentäminen nykyistä alhaisemmalle tasolle. Uudenlaisia kattiloita on jo koekäytössä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisen savukaasun puhdistusjärjestelmän integroimista CFB- tekniikkaan. Myös kaasumaisten raskasmetallien päästöihin kiinnitetään huomiota.
• Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat
  tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
  ”BAT tai sen määrittely ei ole luonteeltaan normi tai standardi, vaan se kuvaa paremminkin tekniikan ja osaamisen tasoa kuin itse teknistä laitetta tai menettelyä.”