Kumpi on tarpeen ratkaista nopeasti?

Tulee tätä kirjoitusprojektia vielä ikävä, kun se aikanaan loppuu! On ollut hienoa saada tietoa ja apua. Hienointa on ollut kohdata asiantuntevia ihmisiä läheltä ja kaukaa, puhelinlangoilla ja sähköpostitse. Asia on herättänyt kiinnostusta ja varmasti jatkossakin yhteyksistä on vielä apua.
Olen ilokseni saanut julkaisematonta tutkimusmateriaalia, joka on vuosilta 1996-2001. Se on nyt lukuvaiheessa ja palaan siihen myöhemmin uudelleen.

Tervetuloa myös uudet lukijat! Hienoa, että Ylä-Satakunta lehden sivuilla oli linkki tänne. Oikean laidan palkista näkee, mitä aiheita tässä blogissa on käsitelty. Jos aloitat alhaalta, voit edetä aikajärjestyksessä. Vielä muutama päivä on aikaa itse kunkin laatia näkemyksensä ja laittaa eteenpäin Ympäristökeskukselle. Mielipidelomakkeen voi lähettää sähköisestikin. Linkki tässä - Mielipidelomake Tärkätä on pitää päättäjätkin virkkuina!

Tänään hieman näkökulmista

Kun hankkeessa ei todellakaan ole kysymys vain ratkaisusta, jolla korvattaisiin vanha lämpövoimala, vaan laitoksesta, jonka avulla otettaisiin iso askel käytöstä poistetun kestopuun hävittämisen kanssa, asia on hiukan isompi juttu. Sillä on merkitystä valtakunnallisestikin ja asia pitää nähdä oikeissa raameissa. Jos me parkanolaiset haluamme nähdä asian vain hankkeena, jonka avulla kaukolämpöasia järjestyy, on syytä nostaa 0- vaihtoehto jalustalle ja vaatia sen suhteen järkevämpiä vaihtoehtoja!

Vielä suurempi epäkohta on kuitenkin se, että vaihtoehtotarkastelu lähtee aivan väärältä tasolta.

Valtakunnallisen kestopuujäteongelman kohdalla kyse ei ole siitä, minkälainen energiayksikkö jonkun pikkukaupungin kaukolämpöverkkoon tarvitaan, vaan siitä, mitkä ovat kyllästetyn puun polttamisen vaihtoehdot valtakunnallisella tasolla.
Asian käsittely järkevästi on tehty vaikeaksi sotkemalla nämä kaksi aivan eri suuruusluokan ongelmaa samaan pakettiin. On joka tapauksessa valittava näkökulma, josta asiaa ensisijaisesti tarkastelee.

Valitaan nyt ensiksi se kestopuun hävittäminen.

Kierrättäminen on täysin väärä käsite polttamisesta puheen ollen. Kyllästetyn puun polttamista perustellaan YVA ohjelmassa sanomalla, että se on ympäristön kannalta tärkeää. Väite pitää perustella.. Pitää esittää mahdolliset vaihtoehdot ja tarkastella niiden ympäristövaikutuksia. Jotta voisi arvioida polttamisen välttämättömyyttä, pitäisi esittää polttamisen vaihtoehdot, mitä ne sitten ovatkin. Kaukolämmön käyttö ei voi olla ensisijaisena kriteerinä, kun puhutaan merkittävän ympäristömyrkkyongelman ratkaisemisesta. Kestopuun polttamiseen keskittyvän laitoksen energiatuotannosta osan tuskin välttämättä on oltava kaukolämpöä, muitakin vaihtoehtoja valtakunnallisesti varmasti löytyy esimerkiksi runsaasti energiaa tarvitsevien tehdaslaitosten yhteydestä.

Tämän hankkeen ainoana vaihtoehtoisena sijoituspaikkana mainitaan lyhyesti Parkanon rautatieaseman seutu, jota on ”jossain vaiheessa harkittu”. Sitä ei kuitenkaan pidetty realistisena kaukolämpöverkkoon nähden epäedullisen sijaintinsa vuoksi. Näin varmasti onkin, mutta tämä näkemys kuitenkin samalla osoittaa, kuinka kaukana ollaan siitä oikeasta vaihtoehtojen tarkastelutasosta, jota valtakunnallinen ongelmajätelaitos edellyttäisi. Ongelmajätteen poltossa on paljon olennaisempaa kiinnittää huomio ihmisiin, ympäristöön, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin, samoin kuin ympäristöonnettumuusriskeihin ja niiden hallintaan. Energian hyödyntämistä ei voi tapahtua näiden kustannuksella. Ensisijaisessa sijoituskohteessa Pahkalassa esimerkiksi murskatun kestopuun varastoauman tulipalo aivan asutuksen vieressä ja tuulten yläpuolella on erittäin suuri onnettomuusriski.

Jos sitten ensijaiseksi näkökulmaksi valitaan kaukolämpö, tilanne paljastuu toiseksi.

Kaukolämmön tuottamiseen tässä maassa käytetään yksinomaan muita polttoaineita. Emme ole kestopuun varassa. Eikä tässä voi olla palaamatta tyhjiin lupauksiin edullisemmasta energiasta. Kuka vielä uskoo, että jos kaukolämpöyhtiö naapurikunnassa myy energiaa hintaan A, se myisi Parkanossa sitä hintaan ½ A ongelmajätteellä tuotetun lämmön vuoksi? Suunnitelman vertailukohtana käytettävä ”nollavaihtoehto ”, jossa poltettavana materiaalina käytettäisiin vain turvetta, vaikuttaa todella oudolta ja kenties YVA-menettelyn vastaiselta. Miksi vaihtoehtona ei voi olla kokonaan metsähakkeeseen, ruokohelpeen ja muuhun bioenergialähteeseen perustuva poltto ? Onko tämä kenties tarkoitushakuinen vaihtoehtovalinta periaatteella: ”Polttakaa sitten turvetta ja öljyä, jos kyllästetty puu ei kelpaa !”.

Kukaan ei kiistäne kaukolämpölaitoksen tarpeellisuutta sinänsä.