Kuka hankkeet toteuttaa, missä ja millä tekniikalla?
keisari seisoo palatsissaan,
musta kuin multa, valkea kuin varsa,
se ken tulee viimeiseksi, onpi kuoleva
- Halpaa energiaa vai edistyksellistä jätepolitiikkaa?
Valitse puolesi ja sitten vedetään!
Mitä? Eikö näillä säännöillä voi leikkiä?
Näinhän juuri kuitenkin menetellään.
Energiayhtiöt hamuavat jätteenpolttoa paikkaan kuin paikkaan polttoainekustannusten hillitsemisen toivossa. -Halpaa energiaa! Ei ole niin väliä sillä, tuleeko laitos keskelle asutusta tai järven rantaan tai toisen tontille. Kustannukset alas! Voitto kotiin!
Vaiko
- Edistyksellistä jätepolitiikkaa. Kestävää kehitystä, huolellista valmistelua, sopivampia sijoituspaikkoja, soveltuvinta tekniikkaa, mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Asialla seutukunnallisia jäteyhtiöitä, ehkä jopa voittoa tavoittelemattomia ympäristöosaajia palkkaavia yrityksiä.
No pitäisikö se puoli kuitenkin valita? Jätepolitiikkaa vai energiapolitiikkaa?
Ei ole sama kummalla ratsulla ratsastetaan! Alun näkökulmissa ehkä ääripäät, mutta eräänlaiset ääripäät ovat Parkanon Voiman hankkeen vertailuvaihtoehdotkin, joten linjassa pysytään.
Halpa energia vedättää
Tällä hetkellä halpa energia vedättää! Setelinkuvat silmissä sokeutuu moni. Pelataan ihmisten elämällä, toimeentulolla. Karataan kauas siitä, missä jätepolitiikassa olisi kyse. Kun tehdään jätteenkäsittelyä koskevia ratkaisuja, olisi selkeintä, että hankkeiden lähtökohtana olisi myös jätteekäsittely. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei taida olla. Ratkaisujen pohjalla olevalla näkökulman valinnalla on kuitenkin suuri merkitys, vaikka ratkaisut ohjautuvaisitkin molemmista suunnista samankaltaisiksi. Perusteluiden täytyy olla relevantteja. Ympäristöarviointimenettelyssä tarkastellaan vain hankkeen toteuttajan valitsemia sisäisiä vaihtoehtoja, jolloin näkökulman valinta määrittää koko hanketta.
Ajatusleikkiä vai hevosenleikkiä
Kestopuuta koskeva loppusijoittelu on laajasti maata koskeva ongelma. Voisiko varta vasten kestopuuta polttamaan suunniteltu voittoa tuottamaton yhtiö maksimoida panostukset suodatuksen ja laiteinvestointien osalta ja rakentaa kestopuuta polttavan laitoksen paremmin kuin voittoa tavoitteleva energiayhtiö? Huolehtisiko tällainen yhtiö paremmin käytönaikaisesta huollosta? Toimisiko voittoa halaitsematon yhtiö ympäristönsuojelullisesti pitkäjänteisemmin. Pohtisiko tällaisen yhtiön johto laitoksen sijainnin ympäristönsuojelullisista näkökohdista lähtien tarkemmin? Johdettaisiinko kestopuun polttamisesta vapautuva lämpöenergia paremminkin jonkin teollisuuslaitoksen kuin kaukolämmön tarpeisiin? Voisiko lämmöntuotanto olla tasaisempi jonkin suurkuluttajan äärellä, jolloin prosessikin voitaisiin pitää tasaisemmassa käynnissä? Tarvitsisiko silloin kulutuksen notkahdellessa päästellä lämpöä taivaalle, kun lämmön tarvitsijoita lämmityskauden ulkopuolella on vähemmän? Olisiko lauhdelämmöllä tuotetulle sähköllekin ottajia "omasta takaakin ", vaikka sähköntuotanto jakeluverkkoon onkin se kerma koko jätekakun päällä. Eikö tällainen laitos muuten sopisi juuri M-realin tarpeisiin Hämeenkyröön?!
Demolite Oy ei ole toimitusjohtaja Tommi Tähkälän mukaan neuvotellut kestopuun poltosta koskaan eikä missään minkään muun yhtiön tai sijoituspaikan kanssa. Onkohan siinä siteeksikään totta. Totta on ainakin se, että Fortum on esitellyt kestopuunpolttoratkaisua kansainvälisestikin seuraavasti:
Waste to Energy projects, CCA-impfregnated wood
CCA-wood (Cromium, Copper, Arsenic), used e.g. in poles, is hazardous waste and is not allowed to re-use. Fortum has offered waste-to-energy solution to useCCA-wood.
- Project is interrupted.
- Waste CCA-wood 50,000 t/a. The waste is collected from far and wide in Finland
CCA-wood recycling company "Demolite" delivers CCA-wood to Fortum. - Power plant CCA-wood needs special boiler
with very efficient flue gas cleaning and
controlled combustion - heat to local customer 80 GWh, electricity to national grid 40 GWh
- site location is open
- EIA is the next step
- Production would start in 2008.
- Investment about 50 MEUR
joint venture partners are Fortum and "Ekokem" (hazardous waste company)
- Lämmön tuotanto: 33 GWh vuodessa
Sähkön tuotanto: 15 GWh vuodessa
Vuotuinen käyntiaika: 8760 tuntia - Investoinnit n. 12 milj. euroa
- Leppäkosken Sähkö omistaa Parkanon Voima Oy:stä 66 prosenttia ja Demolite 34 prosenttia.
Hintaero askarruttaa. Energiantuotannon määrän ero ei yksin selitä suurta hintaeroa... Miksi Fortum ei havittele enää kestopuun polttoa? Olisihan Tuulos ollut paljon lähempänä Fortumin Hämeenlinnaan suunnittelemaa laitosta. Vai vetääkö Fortum kestopuun takataskusta, jos ja kun Kiertokapula Oy.n keräämän jätteen lisäksi suunnitelmiin on jätetty mahdollisuus myös muille jätteentoimittajille? Fortumin hanke on etenemässä. Hämeenlinnan ympäristölautakunta on kyllä huomattavan virkeä. Samaa odottaisi Parkanossakin. Silmät ummessa kulkeminen saisi jo riittää!
Jätteenkäsittelyn haasteet
Kaatopaikkadirektiivissä asetetut vaatimukset vuosille 2009 ja 2016 muuttavat jätehuollon infrastruktuuria sekä kustannusrakennetta. Biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen on Suomen jätehuollolle valtava haaste. Jätteiden polttoa siis tarvitaan ja lämpö on toki hyödynnettävä.
Kestopuuta ei voi rinnastaa yhdyskuntajätteeseen eikä kerättävän kestopuun määrääkään voi rinnastaa yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja rasittavaan suureen määrään. Kaatopaikallehan kestopuuta ei saa viedäkään.