Häviääkö Kestopuu - Voimalaitos Parkanoon

torstaina, toukokuuta 18, 2006

Arviointiselostus teetättää töitä

Parkanon Voiman arviointiselostus teetättää ilmeisesti töitä. Alustavan aikataulun mukaan selostus piti julkaista toukokuussa. Ensi viikolla kuukausi jo kääntyy lopuilleen. Kaiken kaikkiaan aikataulutus on ollut ikävä kaupunkilaisten kannalta. On luonnollista, että ajatukset kääntyvät kesään, lomiin ja matkoihin. Ulkoilma ja puutarhatyöt houkuttelevat ja selostuksen arviointiaika on satutettu juuri sopivasti loma-ajaksi.

Olen silloin tällöin käynyt katsomassa Parkanon Voiman nettisivuja, joilla luvattiin alkuun palvella kaupunkilaisia, vastailla kysymyksiin ja tehdä hanketta tutuksi. Koko ajan nähtävillä ovat olleet samat viisi kysymystä ja vastausta, joiden tarkoituksena on ilmeisesti ollut täyttää YVA- menettelyn ja -lain kirjain vain näennäisesti. Tällä menettelyllä on Ympäristökeskuskin saatu vakuuttumaan, että kaupunkilaisia palvellaan hyvin. Kysymykset taas vaikuttavat yhtiön itsensä laatimilta ja vastaukset ovat – no, köykäisiä ainakin. Toisaalta oleellisimmat kysymykset esitetäänkin muilla foorumeilla.

Parkanon Voiman suunnitteleman laitoksen, kuten minkä tahansa muun jätteen hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen sijoituspaikasta päättäminen on viime kädessä kuntatasolla tehtävä yksittäinen ratkaisu. YVAt ja ympäristöluvat ovat laadittu turvaamaan ympäristö pahimmilta takaiskuilta. Päättäjät eivät voi vetäytyä ympäristölupien taakse. On punnittava laitoksen hyödyt ja haitat kaikkine epävarmuustekijöineen.
Mikään järkevä syy ei puolla kestopuuta polttavan laitoksen rakentamista Parkanoon. Työllisyyttä tukeva biopolttoaineiden käyttö sen sijaan toisi myös kaivattuja veromarkkoja, kun nyt suunnitellussa hankkeessa varat valuvat aivan muihin käsiin.
Kestopuun kohtalosta ei tarvitse kantaa vastuuta, sille löytyy muitakin jo hyväksyttyjä ratkaisuja. Tuoreena tietona manittakoon, että Ekokem Oy Ab varautuu kyllästetyn puutavaran polttoon. Riihimäellä sijaitsevan valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen yhteydessä- suunnitteilla olevassa uudessa polttolaitoksessa- kestopuu poltettaisiin valvotussa prosessissa. Yhtiölle hiljattain myönnetyn ympäristöluvan mukaan uudessa laitoksessa saisi polttaa vuosittain 40 000 tonnia CCA-kyllästetyn puutavaran jätettä.

Vaarallisten aineiden hävittämisen lähtökohtana ei saakaan olla energiahyötykäyttö, kuten Parkanossa käynnissä olevassa hankkeessa, vaan lähtökohdan tulee olla ympäristönsuojelu ja loppusijoittelun elinympäristöön aiheuttamien vaikutusten minimointi. Vaarallisten aineiden hävittämistä tulee tarkastella jätepoliittisesta eikä energiapoliittisesta näkökulmasta. Vaarallisten aineiden poltto tulisi erottaa muista standardoiduista kierrätyspolttoaineista, biopolttoaineista tai yhdyskuntajätteenpoltosta.
Vaarallisten aineiden hävittäminen tulee jättää jätteenkäsittelyyn erikoistuneiden laitosten asiaksi. Tavanomaisten energialaitosten polttoainevalikoimasta tulee ongelmajätteet sulkea pois, koska ongelmajätteiden käsittely vaatii erityisosaamista ja erityiskustannuksia. Vaarallisten aineiden poltto vaatii investointeja paitsi rakennusvaiheessa myös laitoksen käyttövarmuuden ylläpitämiseksi ja panostuksia erityisesti moitteettomaan suodatukseen, laitoksen huoltoon ja päästöjen tarkkailuun.
Yksittäisen kaukolämpöyhtiön toimesta energiapoliittisista lähtökohdista suunniteltu hanke ei täytä vaarallisten aineiden tai ongelmajätteiden hävityksen tai loppusijoittelun vaatimaa suunnittelun laajuutta ja tarkkuutta. Energiayhtiön suunnitteleman hankkeen tavoitteet liittyvät edullisen polttoaineen saannin varmistamiseen.

Parkanoon suunnitellun laitoksen kuvaillaan kannustavan kierrätysyhtiötä mahdollisimman suuren kestopuumäärän toimittamiseen. Demolite ajaa hanketta Parkanoon voimallisesti, koska mitä ilmeisemmin kestopuun polttaminen Parkanossa tulee kierrätysyhtiölle edullisemmaksi kuin Ekokemillä, jonka ei tarvinne kilpailla poltettavasta jätteestä. Näin siitä huolimatta, että kuljetukset Tuuloksesta Parkanoon ovat pitemmät. Ei sovi unohtaa, että sitä pohjoisen suunnaltakin kertyvää puuta hamutaan.

Energiayhtiöiden toimintastrategiat eivät sovellu vaarallisten aineiden käsittelyyn. Parkanoon suunnitellun laitoksen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, kun vuonna 2003 tehdyissä suunnitelmissa kestopuuta polttavan laitoksen kustannusarvioksi arvioitiin 50 miljoonaa euroa. Kustannusero on hämmästyttävän suuri laitosten kokoerosta huolimatta.

Arseenia, kromia ja kuparia (CCA) tai kreosoottiöljyä sisältävillä kyllästeillä suojattua puutavaraa on tuotettu Suomessa yli 50 vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan Suomen rakennuskannassa, maa- ja vesirakenteissa sekä ilmajohtorakenteissa on arvioitu olevan kyllästettyä puuta yli 10 miljoonaa m³. Pitkän kestoikänsä takia kyllästetyn puutavaran jätehuollon järjestämiseksi tarvitaan toimiva keräys- ja hyödyntämisjärjestelmä kymmenien vuosien ajalle. Demolite OY:n omien selvitysten mukaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta käyttökelpoisin ratkaisu on kyllästetyn puutavaran poltto tarkoitusta varten rakennetussa, asianmukaisin polttotekniikoin ja puhdistusmenetelmin varustetussa polttolaitoksessa. Demolite Oy:n tytäryhtiö Parkanon Voima ei hankeohjelmassaan esitellyt vaarallisten aineiden polttoon erikoistunutta polttolaitosta. 35 000 kuutiomäärän hävittäminen suunnitellussa laitoksessa on ympäristöriski. YVA-menettelyssä arvioidaan vain hankevastaavan antamia vaihtoehtoja eli tässä tapauksessa vain Parkanon Voiman esittämiä vahtoehtoja ja silloin kattava ja laaja arviointi koko kestopuunpolton problematiikan kohdalta ei toteudu.

Vaikka yhteiskunnan jäteongelman ratkaisemiseksi jätteenpoltto on muodostunut yhdeksi varteenotettavimmaksi keinoksi, se ei saa merkitä kuitenkaan millaista jätteenpolttoa tahansa. Vaarallisten aineiden hävittäminen pitäisi ohjata selkeästi jätteenkäsittelylaitoksille omin reunaehdoin. Jätteenpolttoasetuksen raja-arvot eivät sisällänsä sovellu vaarallisille aineille, kuten ei kestopuullekaan. Esimerkiksi kestopuun runsaat raskasmetallipäästöt jätteenpolttoasetuksen mukaan tulisi mitata vain kahdesti vuodessa ja standardoidut mittaukset jättävät kokonaan kaasumaiset päästöt mittausten ulkopuolelle. Mittauksissa huomioidaan asetuksen mukaan hiukkaset ja mittalaitteet on suunniteltu niitä varten.

Ympäristöluvan kohdalla tarkastellaan hankkeen laillisuutta. Nyt on aika kysyä, onko laki vaarallisten aineiden polttamisen suhteen ajan tasalla?

Parkanolaisten on syytä kysyä hankkeen tarkoituksenmukaisuutta. Edes mahdollinen ympäristölupa ei velvoita kaupunkia kaavoittamaan alueitaan vaarallisten aineiden polttoa suunnittelevalle laitokselle.