Vaihdetaankos yhtiötä?

Ihmetyttää se hanakkuus, jolla Leppäkosken Sähkö on tarttunut kestopuun polttoon ja tuo sitä Parkanoon väkisin kuin käärmettä pyssyyn. Jos olisin yhtiön hallituksen jäsen, olisin kyllä huolissani siitä, miten suuret kustannukset laitoksen pitämisestä ” moitteettomassa” kunnossa kertyykään. Prosessin kuonaavuus, korroosio ja satsaukset suodatukseen nostavat varmasti käyttökustannuksia ennalta arvaamattomasti. Ja miten käy asiakasuskollisuuden, kun sitä halpaa energiaa ei sitten saadakaan! Ai,ai,ai

On varmasti lyhytnäköistä jopa Leppäkosken Sähköltä tarrautua nyt tähän edulliseen polttoaineeseen ajatuksella että rahaa tulvii kaikista ovista mennen tullen.

Ja uskomatonta, että nyt juuri pieni Parkanon Voima Oy löytää sen parhaan mahdollisen tekniikan käytettäväkseen, kun kestopuun polton ongelmien kanssa kamppaillaan eri puolilla maailmaa edelleen.

Onneksi sähköverkot ovat vapaat kilpailulle. Eiköhän noita löydy muitakin sähköntoimittajia, joten vaihdetaanpa yhtiötä parkanolaiset! Leppäkosken Sähkö tarjoaa kaikkialla muualla muulla tavoin tuotettua sähköä. Miksi meidän pitäisi hyväksyä myrkkypuu oman sähkömme lähteeksi?!

Parasta tapaa hävittää kestopuu on etsitty laajasti eri puolilla maailmaa. Saatavilla olevissa kansainvälisissä tutkimuksissa yksi toisensa jälkeen päädytään toteamaan, että poltto voi olla paras tapa, mutta poikkeuksetta tutkimukset päätyvät myös siihen johtopäätökseen, että prosessia ei riittävästi tunneta ja että avoimia kysymyksiä on liikaa edelleen. Näin todetaan myös kaikkein uusimmissa tutkimuksissa.

Prosessiin liittyvät lämpötilan vaihtelut vaikuttavat olennaisesti metallien ja supermyrkkyjen dioksiinien ja furaanien kehittymiseen prosessissa. Yksimielisyyttä otollisimmasta polttolämpötilasta ei ole. Teoreettiset tutkimukset eivät kerro riittävästi käytännön poltto-olosuhteista voimalaitoksissa tai oikeammin sanottuna ongelmajätteenpolttolaitoksissa. Kaasuuntumiseen liittyviä tutkimuksia on suoritettu eri lämpötiloissa ja saatu varsin eriäviä tuloksia. Polttolämpötila kattilan sisällä vaihtelee valittavasta tekniikasta riippuen ja vallitsevista olosuhteista riippuen. Miten silloin voidaan taata, että prosessi on hallussa?

Suodatuksen ongelmia ei ole kattavasti ratkaistu. Vaikka apuaineena käytetään kalsiumia, joka vaikuttaa arseenin käyttäytymiseen, se ei estä arseenia muodostamasta yhdisteitä muiden ainesosien kanssa. Arseenia karkaa aina prosessissa. Puun kosteudellakin on merkittävä vaikutus. Miten mahtaneekaan rinnakkaispolttoaineitten kosteus vaikuttaa prosessiin?

CCA puun hävittäminen on paitsi kansallinen ongelmamme myös hyvin laaja globaali ongelma, jonka kanssa painitaan eri puolilla maailmaa. Kuparilla, kromilla ja arseenilla kyllästetyn puun moninaiset haitat ympäristölle, eliöille ja ihmisille ovat selvinneet, eikä missään enää kiistetä sitä, että kyseessä on monin tavoin erittäin vaarallinen tuote.

Vaan nyt ihan edistyksen nimissä, myrkyt Parkanoon!

On se kummaa, miten hankkeen puolustajat voivat esiintyä asiantuntijoina sanomatta yhtäkään argumenttia kestopuun polton eduksi ja miten vastustajat leimataan kiihkoilijoiksi, vaikka faktaa hankkeen vastustamiseksi kertyy päivä päivältä lisää. Parkanon Voiman edustajat eivät ole tuoneet esiin yhtäkäään sellaista tietoa, faktaa tai argumenttia, jota ei kuka tahansa, joka on hiukan asioita tutkinut, olisi voinut löytää lakiteksteistä. Se ei todellakaan riitä vakuuttamaan ainakaan asiaan perehtyneitä. Toivoisi hartaasti ettei valtuustosali torstai-iltana 30.3. täyttyisi sinisilmäisistä, ja miellyttävän ja fiksun oloisen Demoliten edustajan Tommi Tähkälän puheen myötä uinailevista, oman ajattelukykynsä ja harkintaoikeutensa menettävistä kuulijoista.

Kiitos Aamulehden toimitukselle poiminnasta verkkokeskustelun parhaat sivulle viime viikonvaihteen Asiat- liitteeseen!

Kiitos myös kaikille näitä sivuja lukeville. Klikatkaa Comments nappulaa ja kirjoittakaa. Julkaisen kyllä kommentit ja olen iloinen, jos niitä tulee!

Kirjoittelen edelleen tänne, vaikka en ole aivan lupaustani kyennytkään pitämään tiistai- ja lauantai tahdista. Mutta ainakin kerran viikossa tekstiä syntyy...

Käsittämätöntä välinpitämättömyyttä,

mikäli huhut pitävät paikkansa!

Osoittaa aikamoista häikäilemättömyyttä niin virkamiesten kuin päättäjienkin taholta, jos kaupunkilaisten vahva mielipiteen ilmaisu kierretään vain vaihtamalla suunnitellun lämpölaitoksen paikka hieman toisaalle, jonkun muun asutuksen viereen!
Onko kyseessä väsytystaktiikka?

Parkanolaiset ovat kirjoittaneet vetoomukseen nimensä koskien suunnitelmaa polttaa käytöstä poistettua kyllästettyä puuta Pahkalan kaupunginosassa. Miksi näin. Siksi, että kansalaisille annettiin mahdollisuus juuri siihen! On järkyttävän kylmäpäistä viedä samaa suunnitelmaa jonkun toisen asuinalueen läheisyyteen ja katsoa riittääkö vapaalla kansalaisliikkeellä paukut vastustaa uudelleen siellä vastaavaa hanketta.
Kyllä parkanolaiset ilmaisivat mielipiteensä koskien kaikkea asutusta. Listoihin laitettiin nimet niin pahkalalaisten kuin kaikkien kaupunkilaisten terveellisen asuinympäristön puolesta ja nimi tuli listaan omasta asuinpaikasta huolimatta.

Lukuisien parkanolaisten suusta on lisäksi tullut vahvasti esiin se, ettei koko ongelmajätteenpolttolaitosta tulisi missään tapauksessa rakentaa Parkanoon. Ajattelevat, laaja-alaisesti ja kauaskantoisesti asiaa pohtineet järkevät ihmiset ottavat kantaa ja kaupungin taloudellisen tilanteen sokaisemat, ahdistuneet päättäjät tekevät paniikkiratkaisuja mukamas kaupungin tulevaisuuden parhaiten tajuavina henkilöinä kaupunkilaisia kuulematta!

Ankeina aikoina kauas katsomisen kyvyllä on arvaamattoman suuri merkitys!

Jatkuva muuttotappio, lisääntyneet sosiaali-ja terveyspuolen maksut! Haloo- ajatelkaa!
Paikallislehdessä on ansiokkaasti kirjoiteltu mielikuvista- brandeistä, jos käytettäisiin kaupallista ilmaisua. Mikä on Parkanon valtti asuinpaikkakuntaa valittaessa? Luonto, puhtaus, erämaa lähellä, marjaisat metsät ja kalavedet, toimivat ihmisläheiset palvelut.
Kuinka paljon maksaa yksi potentiaalinen kestopuun myrkyttämä parkanolainen kaupungille, entä kaksi tai kaksikymmentä? Kuka osaa sanoa sen rajan, jonka yksittäisen ihmisen elimistö kestää?

Järki hoi!

Odotellaan

Päivitän näitä sivuja nyt tiistaisin ja lauantaisin. Tosin tänään on jo sunnuntai.

Pian mielemme täyttää lintuinfluenssa ja alkava kevät. Leikilläni jossain vaiheessa totesin, että Leppäskosken kannattaisi rahdata kuollut joutsen jonkun nevan rantaan. Se se olisi ollut paras jippo ja tehokkain markkinakikka. Eipä olisi ollut murhetta mistään nimilistoista!

Pieni rinnastus asiaan kuitenkin ehkä sallitaan. Virukset ovat eläviä silmillä näkymättömiä organismeja, jotka kulkevat tuhansia kilometrejä niin että me emme kykene niitten kulkua havaitsemaan. Ne tunkeutuvat elimistöömme ja läpäisevät soluseinämät ja alkavat elää omaa elämäänsä elimistössämme. Olemme sitten oman vastustuskykymme varassa. Elimistömme puhtaanapitolaitos hyökkää taudinaiheuttajaa vastaan ja yrittää puolustaa, minkä voi.

Samalla tavalla pienimmät hiukkaset tunkeutuvat meihin, näkymättä, kuulumatta, tuntumatta. Ne eivät ole eläviä organismeja, joihin elimistömme reagoisi. Miten ne vaikuttavat? Kertyvät, vahingoittavat soluja, heikentävät puolustusta pikku hiljaa. Sillä tavalla ollaan mielenkiintoisesti samantapaisen asian kanssa tekemisissä. Influenssaa vastaan voidaan kehittää rokote, jonka avulla elimistö opetetaan puolustautumaan. Entä niitä epäorgaanisia hiukkasia varten, löytyykö niitäkin vastaan rokote?

Kaupunginhallitus esitti lausuntonaan Ympäristökeskukselle, että vastaavanlaisten laitosten toimintaa pitää tutkia. Hm…Aivan vastaavanlaisia ei taida löytyä. Muualla kestopuuta poltetaan muun polttoaineen joukossa suhteessa huomattavasti pienemmin osuuksin kuin tänne suunnitellussa voimalaitoksessa tultaisiin tekemään. Mutta oli vähän toinen ääni jo kellossa. Ei ihan olankohautuksella voitu ohittaa yli 1600 ihmisen kannanottoa. Myös laitoksen paikasta oli keskusteltu ja nollavaihtoehdosta pyydettiin perusteluja. Hyvä niin.

Nyt odotellaan.

Tiistain tiimoilta

Päivitän blogisivuja toistaiseksi tiistaisin ja lauantaisin. Kun asia etenee, päivitän useammin.

Tänään uutisissa kerrottiin, että kestopuun polttoa Parkanon keskustassa vastustaviin nimilistoihin oli kerätty yli 1600 nimeä! Listat oli käyty luovuttamassa Ympäristökeskukselle.
Listat täyttyivät kahdessa viikossa.

Paikallislehdessä oli pari ivallista huomautustakin asiasta. Miten nyt joku oli ahdistunut kaupassa ja toinen kotona- vai oliko se nyt sama henkilö kuitenkin- kun oli joutunut kohtaamaan vapaan kansalaisliikkeen aktiiveja.

Osan on todella vaikea käsittää, että tähän mielipiteen ilmaisuun on suotu oikein laillinen mahdollisuus ja että sitä tarjotaan ja palautetta jopa odotetaan. Kaikki on helppo nähdä puuhasteluna ja kansankiihottamisena. Asetutaan katselemaan asiaa ylemmyydentuntoisesti ja ollaan ”sata varmoja ” siitä, että ei erehdytä itse. Nähdään ikään kuin paremmin kuin ne, jotka kuitenkin ponnistelevat argumentoidakseen asioita ja perustellakseen näkemyksensä, ja asettuvat alttiiksi kaiken maailman näpyjen ja nimimerkkien takaa tapahtuvalle heittelylle.

Arvostan suuresti näitä ihmisiä, jotka ovat antaneet niin monille kanavan vaikuttaa. Kaikille ei ole helppoa tarttua kynään ja ryhtyä muotoilemaan ajatuksiaan. Monelle tulee helposti riittämätön olo ja tuntuu, että yhden ihmisen näkökulma, oli se sitten kuinka perusteltu hyvänä, on vailla vaikutusta. Omalla työpaikallanikin oikein odotettiin, milloin niitä listoja tulisi, joihin nimensä voisi kirjoittaa. Moni oli erittäin ilahtunut myös, kun kotiovella joku tiedusteli, onko sinulla ollut jo tilaisuus kirjoittaa nimesi tällaiseen paperiin.

Näinhän se tietysti aina menee.

Oli paikallislehdessä myös sitten nykyisen helsinkiläisen ja entisen ja tulevan parkanolaisen hyvä yleisönosastokirjoitus imagon merkittävyydestä. Sitä parkanolaisten päättäjien tulisi pohtia, oikein työn kanssa!

Mielipide postiin

Tänään aion koota mielipidekirjoitukseni Ympäristökeskukseen. Keskiviikkona sen tulisi olla perillä. Linkki perjantain blogissa. Materiaalia on kertynyt tähänkin blogiin, nyt siitä täytyy jäsennellä vielä selkeä esitys. Ajattelin, etten enää julkaise sitä tässä blogissa. Toivottavasti olen saanut kuitenkin keskustelua aikaiseksi, jokainenhan lopulta itse päättää mitä pitää tärkeimpänä. Itse askartelen vielä senkin asian kanssa, hyväksyisinkö ylipäätään kestopuuta polttavan laitoksen Parkanoon. Pitkin hampain on sanottava, että pakko kait se olisi hyväksyä, mutta vain tietyin edellytyksin:

Laitoksen tulisi olla nimenomaan kestopuun polttoon erikoistunut laitos, jonka kattila- ja suodatusratkaisut olisivat mitoitettu ongelmajätteen polttoon soveltuviksi (tämä johtopäätös oli muuten saamissani "salaisissa" tutkimusselosteissakin vuosilta1996-2001)

1. Laitos käyttää avoimesti nimitystä ongelmajätteenpolttolaitos
2. Hanke käsitellään laajasti eri yhteiskunnallisilla tasoilla ohittamatta mitään vaiheita, koska hankkeen vaikutukset ulottuvat koko maahan
3. Kestopuun ominaisuudet, raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien käyttäytyminen polttoprosessissa on tutkitusti tiedossa ja avoimesti esillä
4. Polttotekniikoita koskeva vertaileva tutkimus on tehty ja on avoimesti esillä
5. Mittaustekniikka on saatu haltuun ja laitoksessa sovelletaan sitä ihmisten ja ympäristönsuojeluun painottuen ja työsuojelulliset asiat ovat erinomaisesti hoidettu
6. Laitos rakennetaan rahaa ja tekniikkaa säästelemättä
7. Laitos sitoutuu laatukäsikirjoissaan jatkuvaan kehitystyöhön
8. Laitos satsaa toiminnassaan ympäristönsuojeluun palkkaamalla henkilöstöä tätä varten
9. Laitos sijoitetaan kauas asutuksesta
10. Laitoksen tuottama energia voidaan hyödyntää toisin (esim. kaasutuslaitos) tai sitten hyväksytään se tosiasia, että ympäristöongelman hoitaminen tulee kalliiksi

Mutta nyt ratkaistaan Parkanon keskustaan sijoitettavaa kaukolämpölaitosta koskeva asia.

Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa huhtikuun alussa. Selostuksen valmistumisesta kuulutetaan toukokuussa ja se on kommentoitavana , kuinkas muuten kuin kesäloma-aikaan kesä- heinäkuussa. Seurantaryhmä kokoontuu huhti-toukokuun vaihteessa ja yleisötilaisuus on luvassa toukokuussa.

Päivitän tätä blogia jatkossa tiistaisin ja lauantaisin. Kerron seurantaryhmän kokouksista.

Kun pääsemme YVA käsittelyn toiseen vaiheeseen, ja esillä on tehty YVAselostus, on aika jälleen kommentoida ahkerammin ja sitten päivittelen tätä blogia taajemmin.
Toiveena on saada Parkanoon erityisasiantuntijoita kertomaan asiasta jo ennen YVAmenetteyyn kuuluvaa yleisötilaisuuttakin.

Tapaamisiin täällä!

PS. Kuulin muuten, että nimilistoissa on toista tuhatta nimeä!

Kissa pöydälle- murskaamo ja koko kombinaation ympäristövaikutukset

Tänään tarkastelen tässä blogissa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja nostan kissan pöydälle myös murskaamon suhteen.

Kestopuun murskaus Parkanossa

Mahdollinen puun murskaus käsitellään YVAohjelmassa vain puolen rivin lauseella. Kuitenkin esimerkiksi Hämeen Sanomat kertoo, että polttolaitoksen yhteyteen harkitaan murskaamoa pohjoisen suunnasta tulevalle puulle. Pohjoisen suunnasta tuleva keräyspuu ei ole varmaankaan sen vähäisempi asia kuin etelän suunnastakaan tuleva puu. Tuuloksen terminaali alkaa täyttyä, kun puuta ei ole saatu poltettavaksi. Siitä johtunee ilmeinen kiire saada polttolaitosratkaisu aikaiseksi. Tuuloksen terminaalissa saa säilyttää enintään 8000 kuutiomeriä murskattua puuta kerrallaaan erikseen sitä varten rakennetussa hallissa..

Tuuloksessa kierrätysterminaali on merkitty asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali. Parkanossa kaavaehdotuksessa ei tällaista mainintaa ole! Mikäli kestopuuta myös murskataan, se edellyttää alueelle muutakin rakentamista. Aiheellista pelkoa on siitä, että laitokselle varattu alue ei tulevaisuudessa riitä, jos murskausta suunnitellaan toteutettavaksi tänne. Aikooko Parkanon Voima anoa ympäristölupiinsa muutoksia heti kun on alkuun päässyt? Onko olemassa lisää aiesopimuksia alueen laajentamisesta?

Puutavaran vastaanoton, varastoinnin ja käsittelyn täytyy tapahtua tiivispohjaisilla kentillä, koska sadevesi huuhtoo alueelle varastoitavasta puutavarasta raskasmetalleja ja kreosoottiöljyn ainesosia.Kenttäalueilla muodostuvat hulevedet täytyy koota ja puhdistaa. Tuuloksessa tiivispohjaisilta alueilta muodostuvat pintavalumavedet kootaan sadevesiviemäröinnin avulla yhteen, käsitellään laskeutusaltaan ja monikerrossuodatuksen avulla ja johdetaan maastoon. Näin kai meneteltäisiin sitten Parkanossakin. Tuuloksessa vedenkäsittelylle varatulle alueelle on rakennettu neliön muotoinen teräsbetoniallas. Allas on katettu ja rakennettu lämpöeristettynä puolilämpimänä tilana, koska valumavesiä saattaa syntyä talvellakin.

Syksyllä 2004 Tuulokseen asennettiin arseenin saostuskemikaalin annostelulaitteisto. Arseeni kun ei turvesuodatuksessa poistu samassa määrin kuin muut metallit. Rakennusten kattovedet johdetaan monikerrossuodatukseen. Hakehallissa muodostuva vesi kerätään umpikaivoon ja kuljetetaan erilliskäsittelyyn tai kierrätetään takaisin hakkeeseen. Ei kai sitä Parkanossa voi enää hakkeeseen uudelleen kierrättää, jos hake on tarkoitus saada palamaankin? Miten alueella syntyvät ongelmalliset jätevedet aiotaan käsitellä?

Onnettomuuden aiheuttamat vaarat ja riskit

Ympäristön kannalta merkittäviä poikkeus- ja onnettomuustilanteita niin terminaalissa kuin varsinaisessa polttolaitoksessakin ovat tulipalot ja rankkasateet. Myös työkoneiden öljy- ja polttoainevahingot voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Suurimmat riskit ympäristölle aiheutuvat tulipaloista tai rankkasateista.

Tulipalon voi aiheuttaa kuorma-auton tai työkoneen palaminen ja palon leviäminen kestopuun välivarastoihin tai kiinteiden laitteiden kuten kuljettimien palon leviäminen kestopuun välivarastoon. Myös ilkivallasta voi aiheutua tulipalo. Tulipalon yhteydessä kestopuun palaminen tuottaa haitallisia yhdisteitä, kaasuuntuvia metalleja ja dioksiineja, jotka leviävät ilman mukana ympäristöön. Rankkasateen aikana saattaa varotoimenpiteistä huolimatta joutua käsittelemätöntä arseenia, kromia, kuparia tai polyaromaattisia hiilivetyjä sisältävää vettä alueelta pois johtaviin ojiin.

Miten suurta aluetta varastointi vaatii? Miten maaperä suojataan? Millaiset järjestelyt sade ja huuhdevesille tehdään? Miten pitkäksi aikaa materiaalia varastoidaan? Millaisin järjestelyin huolehditaan murskaamon meluhaitoista, pölyhaitoista. Miten varaudutaan onnettomuustilanteisiin? Mitä vaarallisia kemikaaleja laitoksen alueella käsitellään ja säilytetään? Miten lentotuhkan ja pohjatuhkan keräily ja kuljetus tapahtuu?

Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että puunjalostusteollisuudessa CCA aineiden kanssa työskentelevillä on todettu huomattavasti enemmän altistuksesta johtuvia työperäisiä syöpiä kun muilla teollisuudenaloilla (Kvantitatiivisen riskinarvioinnin soveltaminen karsinogeeneille altistumiseen työpaikoilla TTL 2004) Murskaamossa syntyvä pöly sisältää arseenin lisäksi viisi ja kuusiarvoista kromia, joka on kromin vaarallisin muoto. Varsinaisen laitoksen suodattimien puhdistus lienee hankalin vaihe työsuojelullisesti. Ekokemiltä saadun tiedon mukaan suodattimiin kertynyt arseeni on suuri työsuojelullinen ongelma. Miten työsuojelulliset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon?

Koko voimalaitoksen vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja heidän terveyteensä

Ympäristövaikutukset kohdistuvat asumiseen, ilmakehään, maaperään, ihmisten terveyteen. On otettava huomioon, että lähin asutus on 150m päässä suunnitellulta alueelta. Tuulten suunnat ja maaston topografia ja asutuksen rajat luovat tilanteen, jossa kaikki päästöt laskeutuvat Kirkkojärven ympäristöön keskelle kaupunkia. Voimalan rakentaminen asutukseen kiinni merkitsee taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen ja tonttien arvon alenemisena. Voimalan rakentaminen suunniteltuun paikkaan on maanrakennuslain 54 §:n vastainen.

Voimalaitoksen alue

Miten maisema muuttuu? Millaiset valot alueelle tulevat, miten alue näkyy ympäristöönsä pimeänä vuodenaikana? Millaista häiriötä syntyy kuljetusajoneuvojen valoista ja valokiiloista? Millaiset meluhaitat syntyvät kuormaamisesta, murskeen siirtämisestä, kyllästetyn murskeen rekkakuljetuksista, mahdollisesta murskaamisesta? Miten voimakas on lauhdevesien jäähdytykseen käytettävien tuulettimien ääni?Miten suuri on liikennevirta, kun huomioidaan työmaaalueella liikkuvat kuljetusvälineet ja voimalaitokselle tuleva ja poislähtevä liikenne, myös tuhkankuljetukset. Millaisia kehitystarpeita voimalaitoksella tulee alueen suhteen olemaan?

Pahkalan kaupunginosa

Alueen viihtyisyys kärsii. Maisema kokee muutoksia. Voimajohtojen vetäminen vaikuttaa maisemaan, samoin kuin uudet kaukolämpöverkkoon rakennettavat liittymät. Jo rakennettu asuntokanta ei laitoksesta hyödy ja alue on valmiiksi rakennettu. Voimala tuo mukanaan liikenteen ääniä, työmaaääniä, valosaastetta. Miten ne näkyvät ja kuuluvat asuinalueille?
Valumavesien ja laskeumien vaikutukset maaperään ja vesistöön voidaan osoittaa vasta, kun vahinkoa pääsee tapahtumaan. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin runsaasti tietoa CCA aineiden karsinogeenisyydestä, genotoksisuudesta ja biokeräytyvyydestä. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan osoittaa esimerkiksi tehdyillä pienhiukkastutkimuksilla.
Kaukolämpöverkkoa ei ole alueeseen rajoittuvissa kaupunginosissa, joten asukkaat eivät voi edes valita kaukolämpöä energiavaihtoehdokseen. Alueen rakennetuissa omakoti- ja rivitaloissa lämpö tuotetaan muilla tavoin. Hanke vaikuttaa paitsi fyysiseen terveyteen riskiensä osalta myös psyykkisesti. Vastustus ei ole yksinomaan ” Not in my backyard”-tyyppistä, vaan sisältää aidon huolen siitä, että kemiallisten aineiden pitoisuus elimistössämme kasvaa kaiken aikaa. Omilla lapsillamme se on jo nyt suurempi kuin meillä.

Koko taajama

Parkano kertoo nettisivuillaan: Taajamassakin on luonto lähellä, solisevat vedet ja vehreät metsät. Meidän oma ”Käpykylämme – paikallisen matkailuelinkeinon antama lempinimi” saa imagon ongelmajätteen polttopaikkana, siinä samassa solisevassa keskustassa. Ristiriita on ilmeinen.
Hankkeen työllistävä vaikutus on pieni. Rakennusvaiheen työtä ei varmuudella Parkanoon saada ja käynnissä oleva laitos ei työllistä kuin neljä miestyövuotta. Minne yhteisöverot ohjautuvat, kun yhtiöiden kotipaikka ei ole Parkano?

Vaikutukset Kirkkojärven ympäristöön ja laajemmallekin

Kun myrkyllisiä ja haitallisia päästöjä joka tapauksessa jonkin verran syntyy, miten on otettu huomioon se, että ne laskeutuvat joko sateena, lumena tai pölynä ympäristöön?

Parkano sijaitsee Suomenselän alueella ja siitä johtuen sademäärät ovat tällä alueella muuta maata suuremmat. Vallitsevat tuulet johdattavat laskeumat asuntoalueille Pahkalaan, Keskustaan , Jokiharjun – Vatusen ja Pentin alueelle. Kirkkojärven vedet kerääntyvät myös tältä alueelta järvialtaaseen. Päästöt kulkeutuvat siten sadevesien mukana tehokkaasti myös järveen.

Suunniteltu polttolaitos tulee järven lounaisrannalta alkavalle harjulle. Ilmavirtaukset ja inversio aiheuttaa sen, että savukaasut jäävät Kirkkojärven muodostamaan laaksoon. Lähimmät sääasemat ovat Niinisalossa ja Alkkiassa. On selvää, että oleellisinta olisi tuntea pienilmasto Kirkkojärven ympäristössä.
Ympäristöön laskeutuneet aineet kulkeutuvat eliöihin, ravintoon tai suoraan elimistöön. Päästöissä laskeutuvia aineita ei voi silmämääräisesti tai muiden aistien avulla havaita, paitsi ehkä nokea, joten vaikutuksia voidaan vain jäädä odottamaan.
Pidetäänkö lähtökohtana sitä, että ympäristö eliöineen niin maalla kuin vedessä kestävät päästöt vaurioitta? Millaisin menetelmin vaikutuksia arvioidaan? Mistä ja miltä alueelta (maaperä, eliöt) ja millaisena ajanjaksona ja kenen toimesta tutkimukset tehdään? Mihin tietoihin saatuja tuloksia verrataan? Jos halutaan luotettavaa arviointia, pohjatutkimukset pitäisi suorittaa, eikä turvautua yksinomaan kirjallisiin lähteisiin, joita ei ole edes saatavilla juuri Parkanosta.

Parkanon Voima Oy:n ympäristöpolitiikka

On huomattava, että suunnitellun laitoksen työntekijämäärä on niin vähäinen, että ympäristönsuojelullista vastuuta ei voida tosiasiallisesti antaa erityisesti kenellekään, kuten suuremmissa polttolaitoksissa (esimerkiksi Ekokemillä) on. Näin koko ympäristönsuojelu jää automatiikan varaan ja laaduntarkkailua ja kehitystyötä tuskin tehdään tässä mielessä. Sen sijaan, että yhtiö mainostaa siirtävänsä edullisesta polttoaineesta kertyvät säästöt katteettomin lupauksin kuluttajille, sen pitäisi siirtää kierrätymaksuina saatavat varat kaikkein tehokkaimman, moninkertaisesti varmistetun suodatuksen ja ongelmajätteen polttoon erikoistuneen kattilalaitoksen hankintaan. Suunnitelmassa olevat kattilat ja suodatusjärjestelmät on suunniteltu tavanomaisten polttoaineiden tai kierrätyskelpoisen standardoidun jätteen polttoon.

Kumpi on tarpeen ratkaista nopeasti?

Tulee tätä kirjoitusprojektia vielä ikävä, kun se aikanaan loppuu! On ollut hienoa saada tietoa ja apua. Hienointa on ollut kohdata asiantuntevia ihmisiä läheltä ja kaukaa, puhelinlangoilla ja sähköpostitse. Asia on herättänyt kiinnostusta ja varmasti jatkossakin yhteyksistä on vielä apua.
Olen ilokseni saanut julkaisematonta tutkimusmateriaalia, joka on vuosilta 1996-2001. Se on nyt lukuvaiheessa ja palaan siihen myöhemmin uudelleen.

Tervetuloa myös uudet lukijat! Hienoa, että Ylä-Satakunta lehden sivuilla oli linkki tänne. Oikean laidan palkista näkee, mitä aiheita tässä blogissa on käsitelty. Jos aloitat alhaalta, voit edetä aikajärjestyksessä. Vielä muutama päivä on aikaa itse kunkin laatia näkemyksensä ja laittaa eteenpäin Ympäristökeskukselle. Mielipidelomakkeen voi lähettää sähköisestikin. Linkki tässä - Mielipidelomake Tärkätä on pitää päättäjätkin virkkuina!

Tänään hieman näkökulmista

Kun hankkeessa ei todellakaan ole kysymys vain ratkaisusta, jolla korvattaisiin vanha lämpövoimala, vaan laitoksesta, jonka avulla otettaisiin iso askel käytöstä poistetun kestopuun hävittämisen kanssa, asia on hiukan isompi juttu. Sillä on merkitystä valtakunnallisestikin ja asia pitää nähdä oikeissa raameissa. Jos me parkanolaiset haluamme nähdä asian vain hankkeena, jonka avulla kaukolämpöasia järjestyy, on syytä nostaa 0- vaihtoehto jalustalle ja vaatia sen suhteen järkevämpiä vaihtoehtoja!

Vielä suurempi epäkohta on kuitenkin se, että vaihtoehtotarkastelu lähtee aivan väärältä tasolta.

Valtakunnallisen kestopuujäteongelman kohdalla kyse ei ole siitä, minkälainen energiayksikkö jonkun pikkukaupungin kaukolämpöverkkoon tarvitaan, vaan siitä, mitkä ovat kyllästetyn puun polttamisen vaihtoehdot valtakunnallisella tasolla.
Asian käsittely järkevästi on tehty vaikeaksi sotkemalla nämä kaksi aivan eri suuruusluokan ongelmaa samaan pakettiin. On joka tapauksessa valittava näkökulma, josta asiaa ensisijaisesti tarkastelee.

Valitaan nyt ensiksi se kestopuun hävittäminen.

Kierrättäminen on täysin väärä käsite polttamisesta puheen ollen. Kyllästetyn puun polttamista perustellaan YVA ohjelmassa sanomalla, että se on ympäristön kannalta tärkeää. Väite pitää perustella.. Pitää esittää mahdolliset vaihtoehdot ja tarkastella niiden ympäristövaikutuksia. Jotta voisi arvioida polttamisen välttämättömyyttä, pitäisi esittää polttamisen vaihtoehdot, mitä ne sitten ovatkin. Kaukolämmön käyttö ei voi olla ensisijaisena kriteerinä, kun puhutaan merkittävän ympäristömyrkkyongelman ratkaisemisesta. Kestopuun polttamiseen keskittyvän laitoksen energiatuotannosta osan tuskin välttämättä on oltava kaukolämpöä, muitakin vaihtoehtoja valtakunnallisesti varmasti löytyy esimerkiksi runsaasti energiaa tarvitsevien tehdaslaitosten yhteydestä.

Tämän hankkeen ainoana vaihtoehtoisena sijoituspaikkana mainitaan lyhyesti Parkanon rautatieaseman seutu, jota on ”jossain vaiheessa harkittu”. Sitä ei kuitenkaan pidetty realistisena kaukolämpöverkkoon nähden epäedullisen sijaintinsa vuoksi. Näin varmasti onkin, mutta tämä näkemys kuitenkin samalla osoittaa, kuinka kaukana ollaan siitä oikeasta vaihtoehtojen tarkastelutasosta, jota valtakunnallinen ongelmajätelaitos edellyttäisi. Ongelmajätteen poltossa on paljon olennaisempaa kiinnittää huomio ihmisiin, ympäristöön, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin, samoin kuin ympäristöonnettumuusriskeihin ja niiden hallintaan. Energian hyödyntämistä ei voi tapahtua näiden kustannuksella. Ensisijaisessa sijoituskohteessa Pahkalassa esimerkiksi murskatun kestopuun varastoauman tulipalo aivan asutuksen vieressä ja tuulten yläpuolella on erittäin suuri onnettomuusriski.

Jos sitten ensijaiseksi näkökulmaksi valitaan kaukolämpö, tilanne paljastuu toiseksi.

Kaukolämmön tuottamiseen tässä maassa käytetään yksinomaan muita polttoaineita. Emme ole kestopuun varassa. Eikä tässä voi olla palaamatta tyhjiin lupauksiin edullisemmasta energiasta. Kuka vielä uskoo, että jos kaukolämpöyhtiö naapurikunnassa myy energiaa hintaan A, se myisi Parkanossa sitä hintaan ½ A ongelmajätteellä tuotetun lämmön vuoksi? Suunnitelman vertailukohtana käytettävä ”nollavaihtoehto ”, jossa poltettavana materiaalina käytettäisiin vain turvetta, vaikuttaa todella oudolta ja kenties YVA-menettelyn vastaiselta. Miksi vaihtoehtona ei voi olla kokonaan metsähakkeeseen, ruokohelpeen ja muuhun bioenergialähteeseen perustuva poltto ? Onko tämä kenties tarkoitushakuinen vaihtoehtovalinta periaatteella: ”Polttakaa sitten turvetta ja öljyä, jos kyllästetty puu ei kelpaa !”.

Kukaan ei kiistäne kaukolämpölaitoksen tarpeellisuutta sinänsä.

Mittaamisesta ja mittaamisen ongelmista

Eri polttoprosessien hiukkas- ja erityisesti raskasmetallipäästöt ovat tällä hetkellä erityisen tarkkailun alla kiristyvien ympäristönormien ja toisaalta päästöjen terveysvaikutuksien/haittavaikutuksien takia.
Erityistä huomiota ovat viime aikoina saaneet polttoprosessien päästöjen pienhiukkaset (PM1, PM2,5, PM10) Maailmalla onkin menossa useita tutkimuksia näiden hiukkasten pääasiallisista päästölähteistä, vähentämistekniikoista, muutunnasta ilmakehässä, terveysvaikutuksista jne. Hengitettävät hiukkaset ovat merkittäviä. Ihmisille vahingollisimpia ovat alle 1 µm:n hiukkaset, koska ne tunkeutuvat syvälle hengityselimiin ja verenkiertoon.
Usein juuri pieniin hiukkasiin ovat takertuneet hiilivedyt ja raskasmetallit. PM1 (alle 1 μm)-hiukkasiin liittyy suurempia mittausepävarmuuksia, koska nykyisin käytössä oleva mittaustekniikka eli kuumasta kaasusta mittaaminen ei välttämättä kerro todellisia pienhiukkaspäästöjä. Tähän lienee odotettavissa mittaustekniikan kehittymistä mm. lisääntyneiden liikenteen päästömittausten ohjaamana. Pienhiukkasten raja-arvojen säätämisessä ongelmana on, ettei ole voitu todeta mitään erillistä kynnysarvoa, jonka ylittyessä vasta ilmenisi terveysvaikutuksia, vaan vaikutukset alkavat näkyä heti kun pitoisuudet kasvavat taustapitoisuudesta, joka puolestaan vaihtelee alueellisesti paljonkin. Lähteen Schwartz ym. (1996) mukaan PM2,5:n kahden päivän keskiarvossa 10 μg/m³n pitoisuuslisäykseen liittyi 1,5%:n päivittäisen kuolleisuuden lisäys. Hieman suurempi vaikutus tällä ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden lisäyksellä oli keuhkosairauksiin (+3,3%) ja sydänsairauksiin (+2,1%).

Hiukkasten mittaustekniikoita tutkitaan aktiivisesti. Pienten määrien ja erityisesti kaasumaisten osaslajien analytiikka on hankalaa. Kiinteiden polttoaineiden polttoprosesseissa monista hivenaineista kuten raskasmetalleista voi aiheutua haitallisia sekä kaasun että hiukkasten muodossa olevia ympäristöpäästöjä. Hiukkasten ja raskasmetallien pitoisuuteen polttoprosesseissa vaikuttaa ratkaisevasti, missä muodossa raskasmetallit ovat sitoutuneet ja kuinka paljon niitä on eri polttoaineissa. Siihen, millä tavalla nämä vapautuvat, vaikuttaa todennäköisesti näiden aineiden esiintymismuodot, ts. minä yhdisteinä ko. aineet esiintyvät polttoaineessa. Jos nämä alkuaineet ovat kiinni hyvin stabiileissa rakenteissa, on mahdollista, että niiden vapautuminen polton aikana on hyvin vähäistä. Raskasmetallikloridit ovat helposti haihtuvia synnyttäen pienhiukkaspäästöjä ja lisäksi ne kerrostuessaan pinnoille kuonaavat prosessia ja aiheuttavat korroosiota. Osa raskasmetalleista on sitoutunut hiukkasiin, osa päästöstä on höyrynä.

On joukko epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin. Näitä ovat itse raskasmetallimittausten epävarmuus mittausteknisesti sekä se, että yksittäinen mittaus kuvaa ainoastaan mittaushetken yksittäistä tilannetta eikä prosessin keskimääräistä tilaa, jota tarvittaisiin vuotuisten kokonaispäästöjen tarkempaan arvioimiseen. Erityisesti hiukkasten lukumäärä voi lähteestä/mittauspaikasta riippuen vaihdella hyvin runsaasti (Ntot=105-109 hiukkasta/cm3). Mittausolosuhteilla voi olla huomattava merkitys saatuihin tuloksiin. Hivenaineiden haihtuvuuteen ja läpäisyyn erilaisissa hiukkaserotinlaiteissa vaikuttaa myös, minkälaisia yhdisteitä ne voivat muodostaa polton aikana.

Laitosten mittaukset suoritetaan yleensä sellaisissa ajo-olosuhteissa, joissa hiukkaserottimet toimivat optimaalisesti. Mahdollisissa häiriötilanteissa hiukkaspäästöt voivat olla huomattavasti suuremmat. Tästä on esimerkkinä lähteenä olevassa kirjassa kivihiilen pölypoltto, missä hiukkaserottimien (ESP+FGD+FF) toimiessa optimaalisesti raskasmetallien arvioidut hiukkaspäästöt vuodessa ovat n. 540 kg/a, kun ne vuositasolla häiriötilanteet huomioonotettuna voivat olla n. 11 t/a.

Kestopuulle soveltuvia päästökertoimia ei ole käytössä.

Erilaisten polttoaineiden polttamisessa syntyviä hiukkasten kokonaismassa- ja raskasmetallipitoisuuksia eri tyyppisissä laitoksissa ennen hiukkaserottimia (pääasiassa sähkösuodattimien, kuitusuodattimien ja rikinpoistoyksiköiden tai näiden yhdistelmien) on paljon tutkittu. Näin pitäisi tehdä myös kestopuulle. Tällöin saataisiin kokonaiskuva hiukkasten ja raskasmetallien pitoisuuksista polton eri vaiheissa, ja voitaisiin määrittää ja tutkia erilaisten hiukkaserotinten erotustehokkuuksia (läpäisyjä).
Muita polttoaineita tutkittaessa on havaittu yhteys prosessin lämpötilan , polttoaineen ja mm. pienhiukkasten kloori- , kupari ja arseenipitoisuuksille. Suurempi kloorin määrä on lisännyt näiden aineiden suhteellista osuutta pienimmissä hiukkasissa.

Tyypillisesti poltossa syntyy kahdenlaisia hiukkasia. Pienhiukkaset syntyvät polton aikana höyrystyvistä aineista ja suuremmat yli 1 µm hiukkaset ovat peräisin palamattomasta polttoaineesta ja sen epäorgaanisesta mineraaliaineksesta. Leijupetimateriaalissa kolmannen hiukkastyypin muodostaa murskautunut petimateriaali. Petihiekasta vapautuvan raskasmetallin osuus ko. metallin kokonaispäästöstä voi tietyissä olosuhteissa olla merkittävä, jopa yli 90%. Mikäli petihiekasta tulevan raskasmetallipäästön osuutta ei osata arvioida mittaustilanteessa, (viranomaismittaukset) muodostuu mittaustuloksen edustavuus kyseenalaiseksi.(Väitöskirja Leijukerroskattilassa tapahtuvan puun, turpeen ja jätteiden sekapolton raskasmetallipäästöt ja niiden vähentäminen, Petri Kouvo 2003).

Johtopäätökset edellä olevasta YVA ohjelman suhteen olisivat seuraavanlaisia:

Kestopuun polttamisessa syntyviä hiukkasten kokonaismassa- ja raskasmetallipitoisuuksia eri tyyppisissä laitoksissa ennen hiukkaserottimia pitäisi tutkia. Kestopuun raskasmetallikloridit ovat helposti haihtuvia synnyttäen pienhiukkaspäästöjä. Kun hiukkasten ja raskasmetallien pitoisuuteen polttoprosesseissa vaikuttaa ratkaisevasti, missä muodossa raskasmetallit ovat sitoutuneet ja kuinka paljon niitä on polttoaineessa, polttoaineen ominaisuudet ja käyttäytyminen prosessissa on tiedettävä tarkasti. Kun kestopuu sisältää paljon raskasmetalliklorideja, mittauksia raskasmetallipäästöistä on tehtävä jatkuvatoimisemmin kuin jätteenpolttoasetuksessa on esitetty, koska kyse on ongelmajätteestä ja tämän määräämiseen ympäristöviranomaisella on mahdollisuus. ( Ekokem mittaa jatkuvasti) Mittaustoimintaan on käytettävä hyväksyttyjä standardeja ja kaasufaasi ja hiukkasfaasi on eriteltävä johtuen helposti höyrystyvistä metalleista. Mukaan on otettava myös petimateriaali. Mittaustoiminnan laaduntarkkailuun on kiinnitettävä huomiota. Kokonaiskäsityksen saamiseksi mittaustilanteiden optimoiminen tulisi välttää. Taho, joka mittaustyön tekee, on selvitettävä ja sen tulee olla auktorisoitu.

YVA selostuksessa tulee esittää miten, valitun suodatustavan ongelmat käsitellään. Mikäli valittavaksi tulee letkusuodatin, on osattava arvioida suodatusnopeuteen liittyvät vaihtelut ja niiden vaikutus, miten kuumat kaasut jäähdytetään, miten tarttuvien ja suurten hiukkasten esierottaminen tapahtuu, miten suhteellisen kosteuden tiivistyminen estetään, miten ohitukset häiriötilanteissa hoidetaan, miten usein ja millä tavoin letkut huolletaan ja vaihdetaan.

Lähteenä käytetty julkaisuja Energiantuotannon ja prosessiteollisuuden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi 2004, ja Selvitys raskasmetallipäästöistä Suomen enrgiantuotannossa 2004, Pienhiukkaspäästöt ja vähentämismahdollisuudet Suomessa 2005

Arseeni (As): Arseenimineraalit ja -yhdisteet liukenevat helposti maaperässä, mutta arseenin
kulkeutumista kasveihin rajoittaa sen vahva sitoutuminen saveen, hydroksideihin
ja orgaaniseen ainekseen. Arseenin kulkeutuvimmat muodot ovat sen kompleksiset anionit. Saastumattomassa maaperässä kasvavien kasvien arseenipitoisuus on mukaan enimmillään 1-2 mg/kg, mutta kasvit voivat kerätä saastelähteen sijainnista riippuen hyvinkin suuria määriä arseenia, jolloin on havaittu jopa yli 8000 mg/kg olevia pitoisuuksia.

Kromi (Cr) : Kromi on suureksi osaksi maaperässä suhteellisen huonoliukoisina yhdisteinä.
Oletettavasti kromia kulkeutuu kasveihin Cr3+ tai CrO4 2- -ionimuodossa. Kromia voi periaatteessa joutua kasveihin helposti liukoisen kuudenarvoisen kromi-ionin muodossa, joka kuitenkaan ei ole stabiili normaalissa maaperän kemiallisessa ympäristössä. Kromipitoisuudet kasveissa ovat
0,02 - 1 mg/kg:n luokkaa (maaperässä kromia on alle 100 mg/kg). Korkeat kromipitoisuudet
kasveissa ovat peräisin ihmisen aiheuttamista saastelähteistä, jolloin taso voi olla yli 10 mg/kg.

Kuparista (Cu) ei tietoa ollut näissä julkaisuissa.

BAT –Paljon enemmän kuin kattila ja suodattimet!

Ympäristönsuojelulaki (3 §) määrittelee parhaan käyttökelpoisen tekniikan mahdollisimman tehokkaiksi ja kehittyneiksi, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisiksi tuotanto- ja puhdistusmenetelmiksi ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötavoiksi, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Suomessa on tehty selvitys Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa v.2003 Tämä selvitys ei koske varsinaista jätteenpolttoa eikä siinä ole käsitelty jätteenpolttoasetuksen polttolaitokselta edellyttämiä vaatimuksia. Selvityksessä esitetään ainoastaan kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton pääperiaatteet. Ilmeisesti tähän asiakirjaan osittain kuitenkin nojaudutaan.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa on otettava huomioon asetuksen
(37 §) mukaan seuraavat näkökohdat:

• Käytettyjen raaka-aineiden luonne ja kulutus
  Kommentti:(Kaikki koskien laadittua YVA -hjelmaa)
  Kestopuun luonne polttoaineena pitää selvittää. Kestopuumurskeen ominaisuudet eriteltynä täytyy esittää. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on kuvattava koko polttoaineketju. Myös suunnitelma pohjoisen suunnasta tulevan puun murskaamisesta on otettava mukaan esitykseen. Tulisi tarkastella ainevirrat sisään ja ulos prosessissa lähtien siitä, että se mikä menee sisään, se tulee myös ulos, muodossa tai toisessa, ennemmin tai myöhemmin. Aineita voi myös kertyä tietyssä määrin prosessiin ja ne voivat muuntua toisiksi. Massataseen tutkiminen auttaa melko hyvin osoittamaan prosessissa vaikuttavat mekanismit Siksi massatase ja raskasmetallitase prosessin eri vaiheissa tulee tietää. Mihin maksimaaliseen kulutukseen pyritään? Koostumus ja laadun vaihtelut rinnakkaispoltossa tulee esittää.
• Käytettävien aineiden vaarallisuus ja mahdollisuus käyttää entistä haitattomampia aineita
  Kommentti:
  Ruokohelpi ja metsähake edustavat tässä hankkeessa niitä haitattomampia aineita. Jopa siinä määrin, että suurelle yleisölle alun alkaen jäikin koko hankkeesta mieleen vain nämä kaksi. Ruokohelpeä ja metsähaketta onkin tutkittu tarkkaan biopolttoaineena. Miksi näiden osuus on niin matala, vain 20 % koko polttoainemäärästä, kun kyseisiä polttoaineita voitaisiin ympäristöstä saada lisää ja työllisyyttäkin tuettaisiin.
  Sen sijaan kestopuu ei ole haitaton polttoaine! Se on luonteeltaan ongelmajäte.
  0-vaihtoehtona tarkasteltava voimalaitos polttaisi vain turvetta.Se on valittu merkillisesti. Jos kerran kestopuulaitoksessa voitaisiin polttaa 20 % metsähaketta ja helvettä (vaiko enemmänkin?) niin miksi ei 0-vaihtoehdossakin. 0-vaihtoehdossa voitaisiin polttaa enemmänkin metsästä saatavaa puupolttoainetta - varmaan jopa pääasiassa sitä ja varmaan helvettäkin enemmän.
• Tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus
  Kommentti:
  Kestopuun polttaminen ei ole uudelleen käyttöä eikä kierrätystä. Tuhkan sisältämien metallien osuutta uudelleen tuotannossa ei ole selvitetty. Mikä merkitys niillä on, missä määrin niillä on merkitystä? Missä määrin tuhka on ja jää ongelmajätteeksi.Mihin perustuu arvioitu tuhkan määrä? Se pitäisi osoittaa polttoaineen ominaisuuksien perusteella.
• Energian käytön tehokkuus
  Kommentti:
  YVA- ohjelmassa puhutaan lisäenergian tarpeesta, mutta toisaalta sanotaan, että lisätarve tulee vain lisärakentamisesta. Paljonko tuota lisärakentamista eli lisälämmön tarvetta arvioidaan Parkanossa olevan vuosittain. Ja jotta voisi arvioida ylipäätään uuden energiantuotantolaitoksen tarvetta, pitäisi esittää nyt tarvittavan lämmön ja höyryn määrä ja jatkossa tarvittavan lämmön ja höyryn määrä. Kestopuun polttolaitos tuottaisi lämpöä 35 GWh, kun vanha kaukolämpölaitos tuottaa paljon vähemmän. Mihin tarvitaan näin paljon lisää lämpöä? Mihin asuntojen lämmitykseen tuotettu lämpö työnnetään lämmityskauden ulkopuolella, vai seisotetaanko voimalaa?
• Kaikki vaikutukset ympäristöön
  Kommentti:
  Ympäristövaikutukset kohdistuvat asumiseen, ilmakehään, maaperään, ihmisten terveyteen. Tuulten suunnat ja maaston topografia ja asutuksen rajat luovat tilanteen, jossa kaikki päästöt laskeutuvat Kirkkojärven ympäristöön keskelle kaupunkia. Voimalan rakentaminen asutukseen kiinni merkitsee taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen ja tonttien arvon alenemisena. Alueen viihtyisyys kärsii. Maisema kokee muutoksia. Voimajohtojen vetäminen vaikuttaa maisemaan, samoin uudet kaukolämpöverkkoon rakennettavat liittymät. Jo rakennettu asuntokanta ei laitoksesta hyödy ja alue on valmiiksi rakennettu. Voimala tuo mukanaan liikenteen ääniä, työmaaääniä, valosaastetta. vaikutukset maaperään ja vesistöön voidaan osoittaa vasta, kun vahinkoa pääsee tapahtumaan. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin runsaasti tietoa CCA aineiden karsinogeenisyydestä, genotoksisuudesta ja biokeräytyvyydestä. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan osoittaa esimerkiksi tehdyillä pienhiukkastutkimuksilla.
• Syntyvien päästöjen luonne, määrä ja vaikutus
  Kommentti:
  Syntyvien päästöjen oletetaan tutkimatta olevan jätteenpolttoasetuksen antamissa raameissa.
  Polttoaineesta johtuvia raskasmetalli- ja mahdollisia dioksiinipäästöja tulisi polttoaineesta johtuen vaatia jatkuvan tarkkailun piiriin. Muut varsinaiset kierrätyspolttoaineet eivät sisällä kestopuun kaltaisia määriä raskasmetalleja. Päästötarkkailussa pitäisi erottaa hiukkasfaasi ja kaasufaasi. Mikä tahansa epäsuotuisissa oloissa tapahtuva palaminen, jossa on läsnä hiiltä, klooria ja tiettyjä metalleja, saattaa synnyttää dioksiineja ja furaaneja. Jäähtyneessä tuhkassa saattaa vielä tapahtua PCDD/F:n sekundääristä muodostumista.
• Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen
  Kommentti:
  Tuhkan määrän arviointi tulee perustua näyttöön kestopuun ominaisuuksista ja palamisen tehokkuudesta. Suodatusprosessiin liittyvien apuaineiden käyttö pitää selvittää yksityiskohtaisesti
• Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottamiseen liittyvä aika ja
  toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen
  ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt
  Kommentti.
  Koska ympäristöluvassa tulee edellyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja menetelmiä on YVAssa selvitettävä erialisilla poltto- ja suodatustekniikoilla saavutettavissa olevat päästötasot ja valita paras.

Jos Parkanon Voima Oy:n suunnittelema laitos käynnistyy 2008, voidaan jo varmuudella sanoa, että sillä ei ole käytössään viimeisintä tekniikkaa. Niin paljon tällä hetkellä kehitetään polttoprosesseja ja parannetaan päästöjen hallintaa. Selkeä pelko on siitä, että laitoksen pienuuden vuoksi satsaukset suodatukseen muodostavat huomattavan suuren osan kokonaiskustannuksista, samoin asiallinen päästöjen seuranta on kallista. Lisäksi laitoksen työntekijämäärä tulee olemaan niin pieni, että sen ympäristövalvonta tulee perustumaan yksinomaan automatiikalle ja yrityksen ympäristönsuojelullista asioista ei vastaa kukaan asioihin perehtynyt henkilö, kuten suuremissa jätteenpolttolaitoksissa.

• Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuuksien ennaltaehkä onnettomuuksien seurausten ehkäisemin
  Teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät
  Kommentti:
  Jätteenpolttoasetuksen asettamia vaatimuksia Parhaalle käytössä olevalle tekniikalle koskien pieniä 5-50 MW laitoksia ei ole raamitettu. Kun kyseessä tulee olemaan ilmeisesti ainoa tämän kaltainen laitos, yleistettyjä ohjeita tuskin edes laaditaan. Ympäritöviranomaisen tulee olla siis erittäin valveutunut.
• Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys sekä
• 
  Tekniikkaa kehitetään vauhdikkaasti koko ajan. Seuraavan sukupolven CFB kattilan kehitystyön tavoitteena on päästöjen pienentäminen nykyistä alhaisemmalle tasolle. Uudenlaisia kattiloita on jo koekäytössä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisen savukaasun puhdistusjärjestelmän integroimista CFB- tekniikkaan. Myös kaasumaisten raskasmetallien päästöihin kiinnitetään huomiota.
• Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat
  tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
  ”BAT tai sen määrittely ei ole luonteeltaan normi tai standardi, vaan se kuvaa paremminkin tekniikan ja osaamisen tasoa kuin itse teknistä laitetta tai menettelyä.”