Kissa pöydälle- murskaamo ja koko kombinaation ympäristövaikutukset

Tänään tarkastelen tässä blogissa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja nostan kissan pöydälle myös murskaamon suhteen.

Kestopuun murskaus Parkanossa

Mahdollinen puun murskaus käsitellään YVAohjelmassa vain puolen rivin lauseella. Kuitenkin esimerkiksi Hämeen Sanomat kertoo, että polttolaitoksen yhteyteen harkitaan murskaamoa pohjoisen suunnasta tulevalle puulle. Pohjoisen suunnasta tuleva keräyspuu ei ole varmaankaan sen vähäisempi asia kuin etelän suunnastakaan tuleva puu. Tuuloksen terminaali alkaa täyttyä, kun puuta ei ole saatu poltettavaksi. Siitä johtunee ilmeinen kiire saada polttolaitosratkaisu aikaiseksi. Tuuloksen terminaalissa saa säilyttää enintään 8000 kuutiomeriä murskattua puuta kerrallaaan erikseen sitä varten rakennetussa hallissa..

Tuuloksessa kierrätysterminaali on merkitty asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali. Parkanossa kaavaehdotuksessa ei tällaista mainintaa ole! Mikäli kestopuuta myös murskataan, se edellyttää alueelle muutakin rakentamista. Aiheellista pelkoa on siitä, että laitokselle varattu alue ei tulevaisuudessa riitä, jos murskausta suunnitellaan toteutettavaksi tänne. Aikooko Parkanon Voima anoa ympäristölupiinsa muutoksia heti kun on alkuun päässyt? Onko olemassa lisää aiesopimuksia alueen laajentamisesta?

Puutavaran vastaanoton, varastoinnin ja käsittelyn täytyy tapahtua tiivispohjaisilla kentillä, koska sadevesi huuhtoo alueelle varastoitavasta puutavarasta raskasmetalleja ja kreosoottiöljyn ainesosia.Kenttäalueilla muodostuvat hulevedet täytyy koota ja puhdistaa. Tuuloksessa tiivispohjaisilta alueilta muodostuvat pintavalumavedet kootaan sadevesiviemäröinnin avulla yhteen, käsitellään laskeutusaltaan ja monikerrossuodatuksen avulla ja johdetaan maastoon. Näin kai meneteltäisiin sitten Parkanossakin. Tuuloksessa vedenkäsittelylle varatulle alueelle on rakennettu neliön muotoinen teräsbetoniallas. Allas on katettu ja rakennettu lämpöeristettynä puolilämpimänä tilana, koska valumavesiä saattaa syntyä talvellakin.

Syksyllä 2004 Tuulokseen asennettiin arseenin saostuskemikaalin annostelulaitteisto. Arseeni kun ei turvesuodatuksessa poistu samassa määrin kuin muut metallit. Rakennusten kattovedet johdetaan monikerrossuodatukseen. Hakehallissa muodostuva vesi kerätään umpikaivoon ja kuljetetaan erilliskäsittelyyn tai kierrätetään takaisin hakkeeseen. Ei kai sitä Parkanossa voi enää hakkeeseen uudelleen kierrättää, jos hake on tarkoitus saada palamaankin? Miten alueella syntyvät ongelmalliset jätevedet aiotaan käsitellä?

Onnettomuuden aiheuttamat vaarat ja riskit

Ympäristön kannalta merkittäviä poikkeus- ja onnettomuustilanteita niin terminaalissa kuin varsinaisessa polttolaitoksessakin ovat tulipalot ja rankkasateet. Myös työkoneiden öljy- ja polttoainevahingot voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Suurimmat riskit ympäristölle aiheutuvat tulipaloista tai rankkasateista.

Tulipalon voi aiheuttaa kuorma-auton tai työkoneen palaminen ja palon leviäminen kestopuun välivarastoihin tai kiinteiden laitteiden kuten kuljettimien palon leviäminen kestopuun välivarastoon. Myös ilkivallasta voi aiheutua tulipalo. Tulipalon yhteydessä kestopuun palaminen tuottaa haitallisia yhdisteitä, kaasuuntuvia metalleja ja dioksiineja, jotka leviävät ilman mukana ympäristöön. Rankkasateen aikana saattaa varotoimenpiteistä huolimatta joutua käsittelemätöntä arseenia, kromia, kuparia tai polyaromaattisia hiilivetyjä sisältävää vettä alueelta pois johtaviin ojiin.

Miten suurta aluetta varastointi vaatii? Miten maaperä suojataan? Millaiset järjestelyt sade ja huuhdevesille tehdään? Miten pitkäksi aikaa materiaalia varastoidaan? Millaisin järjestelyin huolehditaan murskaamon meluhaitoista, pölyhaitoista. Miten varaudutaan onnettomuustilanteisiin? Mitä vaarallisia kemikaaleja laitoksen alueella käsitellään ja säilytetään? Miten lentotuhkan ja pohjatuhkan keräily ja kuljetus tapahtuu?

Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että puunjalostusteollisuudessa CCA aineiden kanssa työskentelevillä on todettu huomattavasti enemmän altistuksesta johtuvia työperäisiä syöpiä kun muilla teollisuudenaloilla (Kvantitatiivisen riskinarvioinnin soveltaminen karsinogeeneille altistumiseen työpaikoilla TTL 2004) Murskaamossa syntyvä pöly sisältää arseenin lisäksi viisi ja kuusiarvoista kromia, joka on kromin vaarallisin muoto. Varsinaisen laitoksen suodattimien puhdistus lienee hankalin vaihe työsuojelullisesti. Ekokemiltä saadun tiedon mukaan suodattimiin kertynyt arseeni on suuri työsuojelullinen ongelma. Miten työsuojelulliset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon?

Koko voimalaitoksen vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja heidän terveyteensä

Ympäristövaikutukset kohdistuvat asumiseen, ilmakehään, maaperään, ihmisten terveyteen. On otettava huomioon, että lähin asutus on 150m päässä suunnitellulta alueelta. Tuulten suunnat ja maaston topografia ja asutuksen rajat luovat tilanteen, jossa kaikki päästöt laskeutuvat Kirkkojärven ympäristöön keskelle kaupunkia. Voimalan rakentaminen asutukseen kiinni merkitsee taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen ja tonttien arvon alenemisena. Voimalan rakentaminen suunniteltuun paikkaan on maanrakennuslain 54 §:n vastainen.

Voimalaitoksen alue

Miten maisema muuttuu? Millaiset valot alueelle tulevat, miten alue näkyy ympäristöönsä pimeänä vuodenaikana? Millaista häiriötä syntyy kuljetusajoneuvojen valoista ja valokiiloista? Millaiset meluhaitat syntyvät kuormaamisesta, murskeen siirtämisestä, kyllästetyn murskeen rekkakuljetuksista, mahdollisesta murskaamisesta? Miten voimakas on lauhdevesien jäähdytykseen käytettävien tuulettimien ääni?Miten suuri on liikennevirta, kun huomioidaan työmaaalueella liikkuvat kuljetusvälineet ja voimalaitokselle tuleva ja poislähtevä liikenne, myös tuhkankuljetukset. Millaisia kehitystarpeita voimalaitoksella tulee alueen suhteen olemaan?

Pahkalan kaupunginosa

Alueen viihtyisyys kärsii. Maisema kokee muutoksia. Voimajohtojen vetäminen vaikuttaa maisemaan, samoin kuin uudet kaukolämpöverkkoon rakennettavat liittymät. Jo rakennettu asuntokanta ei laitoksesta hyödy ja alue on valmiiksi rakennettu. Voimala tuo mukanaan liikenteen ääniä, työmaaääniä, valosaastetta. Miten ne näkyvät ja kuuluvat asuinalueille?
Valumavesien ja laskeumien vaikutukset maaperään ja vesistöön voidaan osoittaa vasta, kun vahinkoa pääsee tapahtumaan. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin runsaasti tietoa CCA aineiden karsinogeenisyydestä, genotoksisuudesta ja biokeräytyvyydestä. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan osoittaa esimerkiksi tehdyillä pienhiukkastutkimuksilla.
Kaukolämpöverkkoa ei ole alueeseen rajoittuvissa kaupunginosissa, joten asukkaat eivät voi edes valita kaukolämpöä energiavaihtoehdokseen. Alueen rakennetuissa omakoti- ja rivitaloissa lämpö tuotetaan muilla tavoin. Hanke vaikuttaa paitsi fyysiseen terveyteen riskiensä osalta myös psyykkisesti. Vastustus ei ole yksinomaan ” Not in my backyard”-tyyppistä, vaan sisältää aidon huolen siitä, että kemiallisten aineiden pitoisuus elimistössämme kasvaa kaiken aikaa. Omilla lapsillamme se on jo nyt suurempi kuin meillä.

Koko taajama

Parkano kertoo nettisivuillaan: Taajamassakin on luonto lähellä, solisevat vedet ja vehreät metsät. Meidän oma ”Käpykylämme – paikallisen matkailuelinkeinon antama lempinimi” saa imagon ongelmajätteen polttopaikkana, siinä samassa solisevassa keskustassa. Ristiriita on ilmeinen.
Hankkeen työllistävä vaikutus on pieni. Rakennusvaiheen työtä ei varmuudella Parkanoon saada ja käynnissä oleva laitos ei työllistä kuin neljä miestyövuotta. Minne yhteisöverot ohjautuvat, kun yhtiöiden kotipaikka ei ole Parkano?

Vaikutukset Kirkkojärven ympäristöön ja laajemmallekin

Kun myrkyllisiä ja haitallisia päästöjä joka tapauksessa jonkin verran syntyy, miten on otettu huomioon se, että ne laskeutuvat joko sateena, lumena tai pölynä ympäristöön?

Parkano sijaitsee Suomenselän alueella ja siitä johtuen sademäärät ovat tällä alueella muuta maata suuremmat. Vallitsevat tuulet johdattavat laskeumat asuntoalueille Pahkalaan, Keskustaan , Jokiharjun – Vatusen ja Pentin alueelle. Kirkkojärven vedet kerääntyvät myös tältä alueelta järvialtaaseen. Päästöt kulkeutuvat siten sadevesien mukana tehokkaasti myös järveen.

Suunniteltu polttolaitos tulee järven lounaisrannalta alkavalle harjulle. Ilmavirtaukset ja inversio aiheuttaa sen, että savukaasut jäävät Kirkkojärven muodostamaan laaksoon. Lähimmät sääasemat ovat Niinisalossa ja Alkkiassa. On selvää, että oleellisinta olisi tuntea pienilmasto Kirkkojärven ympäristössä.
Ympäristöön laskeutuneet aineet kulkeutuvat eliöihin, ravintoon tai suoraan elimistöön. Päästöissä laskeutuvia aineita ei voi silmämääräisesti tai muiden aistien avulla havaita, paitsi ehkä nokea, joten vaikutuksia voidaan vain jäädä odottamaan.
Pidetäänkö lähtökohtana sitä, että ympäristö eliöineen niin maalla kuin vedessä kestävät päästöt vaurioitta? Millaisin menetelmin vaikutuksia arvioidaan? Mistä ja miltä alueelta (maaperä, eliöt) ja millaisena ajanjaksona ja kenen toimesta tutkimukset tehdään? Mihin tietoihin saatuja tuloksia verrataan? Jos halutaan luotettavaa arviointia, pohjatutkimukset pitäisi suorittaa, eikä turvautua yksinomaan kirjallisiin lähteisiin, joita ei ole edes saatavilla juuri Parkanosta.

Parkanon Voima Oy:n ympäristöpolitiikka

On huomattava, että suunnitellun laitoksen työntekijämäärä on niin vähäinen, että ympäristönsuojelullista vastuuta ei voida tosiasiallisesti antaa erityisesti kenellekään, kuten suuremmissa polttolaitoksissa (esimerkiksi Ekokemillä) on. Näin koko ympäristönsuojelu jää automatiikan varaan ja laaduntarkkailua ja kehitystyötä tuskin tehdään tässä mielessä. Sen sijaan, että yhtiö mainostaa siirtävänsä edullisesta polttoaineesta kertyvät säästöt katteettomin lupauksin kuluttajille, sen pitäisi siirtää kierrätymaksuina saatavat varat kaikkein tehokkaimman, moninkertaisesti varmistetun suodatuksen ja ongelmajätteen polttoon erikoistuneen kattilalaitoksen hankintaan. Suunnitelmassa olevat kattilat ja suodatusjärjestelmät on suunniteltu tavanomaisten polttoaineiden tai kierrätyskelpoisen standardoidun jätteen polttoon.